Kirjoituksia klassillisten kielten asemasta Suomessa ja Turun yliopiston budjettiriihestä
Viime aikoina Turun yliopiston säästötoimet ovat herättäneet huomiota ja luoneet keskustelua mediassa. On puhuttu muun muassa etnologian ja klassillisten kielten ja antiikin kulttuurin professuurien lakkauttamisesta. Aiheesta on kirjoitettu myös lehdissä. Voit lukea Turun Sanomien ja Helsingin Sanomien jutut aiheesta.
Viime aikoina Turun yliopiston säästötoimet ovat herättäneet huomiota ja luoneet keskustelua mediassa. On puhuttu muun muassa etnologian ja klassillisten kielten ja antiikin kulttuurin professuurien lakkauttamisesta. Aiheesta on kirjoitettu myös lehdissä. Voit lukea Turun Sanomien ja Helsingin Sanomien jutut aiheesta.
Tutustu uuteen Paideian historiaa -sivustoon!
Paideian 60v-vuosijuhlien aikana puheenjohtaja Joonas Vanhala piti Paideian historiasta esitelmän, jota varten hän oli käynyt läpi yhdistyksen vanhoja dokumentteja. Esitelmän materiaali on nyt koottu kotisivuillemme ja voit lukea täältä Paideian historian mielenkiintoisista yksityiskohdista.
Paideian 60v-vuosijuhlien aikana puheenjohtaja Joonas Vanhala piti Paideian historiasta esitelmän, jota varten hän oli käynyt läpi yhdistyksen vanhoja dokumentteja. Esitelmän materiaali on nyt koottu kotisivuillemme ja voit lukea täältä Paideian historian mielenkiintoisista yksityiskohdista.
LOKAKUUN KIRJAUUTUUS
Vitruvius: Arkkitehtuurista (suom. Panu Hyppönen, Lauri Ockenström ja Aulikki Vuola)
Vitruviuksen Arkkitehtuurista on yksi länsimaisen kulttuurin kulmakivistä: arkkitehtuurin historian vaikutusvaltaisin teos ja ainoa meille säilynyt laaja esitys antiikin ajan rakentamisesta ja sen suunnittelusta. Teos vie lukijan keskelle antiikin arkielämää, kulttuuria, uskomuksia ja maailmankuvaa. Arkkitehtuurista käsittelee terveyden ja hyvinvoinnin merkitystä rakentamisessa sekä ihmisen ja ympäristön suhdetta ajankohtaisella tavalla. Suuri osa arkkitehtuurin ja taidehistorian sanastoa ja käsitteistöä on peräisin Vitruviukselta – nykyarkkitehti puhuu yhä Vitruviuksen kieltä. Lue lisää täältä.
Vitruvius: Arkkitehtuurista (suom. Panu Hyppönen, Lauri Ockenström ja Aulikki Vuola)
Vitruviuksen Arkkitehtuurista on yksi länsimaisen kulttuurin kulmakivistä: arkkitehtuurin historian vaikutusvaltaisin teos ja ainoa meille säilynyt laaja esitys antiikin ajan rakentamisesta ja sen suunnittelusta. Teos vie lukijan keskelle antiikin arkielämää, kulttuuria, uskomuksia ja maailmankuvaa. Arkkitehtuurista käsittelee terveyden ja hyvinvoinnin merkitystä rakentamisessa sekä ihmisen ja ympäristön suhdetta ajankohtaisella tavalla. Suuri osa arkkitehtuurin ja taidehistorian sanastoa ja käsitteistöä on peräisin Vitruviukselta – nykyarkkitehti puhuu yhä Vitruviuksen kieltä. Lue lisää täältä.
"Turun klassillinen yhdistys, Paideia 60 vuotta – esitelmät edelleen keskeinen osa toimintaa"
Perjantaina 7.10.2022 FM Veli-Matti Rissasen alio-kirjoitus "Turun klassillinen yhdistys, Paideia 60 vuotta – esitelmät edelleen keskeinen osa toimintaa" julkaistiin Turun Sanomissa. Sen käsittelee yhdistyksen historiaa ja sen välittäjän roolia antiikintutkimuksen ja klassillisen sivistyksen ja kansalaisten välillä. Voit lukea jutun täältä.
Perjantaina 7.10.2022 FM Veli-Matti Rissasen alio-kirjoitus "Turun klassillinen yhdistys, Paideia 60 vuotta – esitelmät edelleen keskeinen osa toimintaa" julkaistiin Turun Sanomissa. Sen käsittelee yhdistyksen historiaa ja sen välittäjän roolia antiikintutkimuksen ja klassillisen sivistyksen ja kansalaisten välillä. Voit lukea jutun täältä.
KIRJAUUTUUS - Egeria: Matka pyhälle maalle (Suomen patristinen seura ry), kääntänyt Anni Maria Laato
Egerian matkapäiväkirja on ainutlaatuinen dokumentti varhaisen kirkon ajalta. Egeria kuvaa siinä yksityiskohtaisesti ja elävästi pyhiinvaellustaan 300-luvun lopulla Hispaniasta Raamatun tapahtumien paikoille.
Egerian matkapäiväkirja on yksi harvoista naisen kirjoittamista nykyaikaan säilyneistä antiikin ajan teksteistä, ja myös yksi varhaisimmista kristillisistä pyhiinvaellusta kuvaavista kirjoituksista. Hänen matkapäiväkirjansa onkin hyvin arvokas lähde tutkittaessa kristillisen pyhiinvaelluksen alkuvaiheita, Jerusalemin ja Pyhän maan kirkollista elämää ja naisten toimintaa kirkossa. Lue lisää täältä.
Egerian matkapäiväkirja on ainutlaatuinen dokumentti varhaisen kirkon ajalta. Egeria kuvaa siinä yksityiskohtaisesti ja elävästi pyhiinvaellustaan 300-luvun lopulla Hispaniasta Raamatun tapahtumien paikoille.
Egerian matkapäiväkirja on yksi harvoista naisen kirjoittamista nykyaikaan säilyneistä antiikin ajan teksteistä, ja myös yksi varhaisimmista kristillisistä pyhiinvaellusta kuvaavista kirjoituksista. Hänen matkapäiväkirjansa onkin hyvin arvokas lähde tutkittaessa kristillisen pyhiinvaelluksen alkuvaiheita, Jerusalemin ja Pyhän maan kirkollista elämää ja naisten toimintaa kirkossa. Lue lisää täältä.
Turun Sanomat: Sotia on aina pyritty oikeuttamaan eri tavoin
"Niin kauan kuin sotia on ollut, niitä on myös pyritty oikeuttamaan eri tavoin, koska sodan aloittaminen ei ole useinkaan ollut ongelmatonta. Egyptin faaraoiden ajoista lähtien sotaa on perusteltu oikeutetuksi valtion eri intressiryhmien edustajille ja kansalle esimerkiksi uskonnollisin syin, vihollista demonisoimalla ja hyvitysvaatimuksella."
Voit lukea KT Matti Tanelin ja FM Veli-Matti Rissasen koko jutun oikeutetusta sodasta täältä.
"Niin kauan kuin sotia on ollut, niitä on myös pyritty oikeuttamaan eri tavoin, koska sodan aloittaminen ei ole useinkaan ollut ongelmatonta. Egyptin faaraoiden ajoista lähtien sotaa on perusteltu oikeutetuksi valtion eri intressiryhmien edustajille ja kansalle esimerkiksi uskonnollisin syin, vihollista demonisoimalla ja hyvitysvaatimuksella."
Voit lukea KT Matti Tanelin ja FM Veli-Matti Rissasen koko jutun oikeutetusta sodasta täältä.
Julius Caesar – kunniasta kuolemattomuuteen 16.9.2022–26.3.2023
Näyttely Julius Caesar – kunniasta kuolemattomuuteen piirtää muotokuvan Rooman historian suuresta legendasta. Huikea kokonaisuus sisältää alkuperäisesineistöä Italiasta ja Saksasta sekä aikakauden esineistöä Suomesta. Caesar on ollut suosittu hahmo myös taiteessa ja kirjallisuudessa ja hänen legendansa on innoittanut taiteilijoita kautta aikojen, ja myös tätä perintöä esitellään näyttelyssä. Caesarin salamurha muutti historian kulkua ja se on edelleen yksi kiinnostavimpia ja kiehtovimpia historiallisia jännitystarinoita.
Näyttely on Kuopion museon ja italialaisten kiertonäyttelyitä tuottavien Exponan sekä Contemporanea Progettin yhteistyön tulos. Julius Caesarista kertova näyttely saa maailman ensi-iltansa Kuopion museossa 16.9.2022. Myös Kuopion museon monitoimitilasta löydät maistiaisia Julius Caesar -näyttelystä. Maksuttoman alakerran näyttelyn kaksi kantavaa teemaa ovat Rooman valtakunnan jälkivaikutus ja roomalaisaika Suomessa. Lisätiedot Kuopion museon sivuilta.
Näyttely Julius Caesar – kunniasta kuolemattomuuteen piirtää muotokuvan Rooman historian suuresta legendasta. Huikea kokonaisuus sisältää alkuperäisesineistöä Italiasta ja Saksasta sekä aikakauden esineistöä Suomesta. Caesar on ollut suosittu hahmo myös taiteessa ja kirjallisuudessa ja hänen legendansa on innoittanut taiteilijoita kautta aikojen, ja myös tätä perintöä esitellään näyttelyssä. Caesarin salamurha muutti historian kulkua ja se on edelleen yksi kiinnostavimpia ja kiehtovimpia historiallisia jännitystarinoita.
Näyttely on Kuopion museon ja italialaisten kiertonäyttelyitä tuottavien Exponan sekä Contemporanea Progettin yhteistyön tulos. Julius Caesarista kertova näyttely saa maailman ensi-iltansa Kuopion museossa 16.9.2022. Myös Kuopion museon monitoimitilasta löydät maistiaisia Julius Caesar -näyttelystä. Maksuttoman alakerran näyttelyn kaksi kantavaa teemaa ovat Rooman valtakunnan jälkivaikutus ja roomalaisaika Suomessa. Lisätiedot Kuopion museon sivuilta.
Latinan laajan oppimäärän koe on mahdollista suorittaa viimeistä kertaa kevään 2025 ylioppilaskirjoituksissa
Lue Helsingin Sanomien juttu vuoden 2022 ylioppilaskirjoitusten pienistä kielistä ja kielten opiskelun tilanteesta täältä.
Lue Helsingin Sanomien juttu vuoden 2022 ylioppilaskirjoitusten pienistä kielistä ja kielten opiskelun tilanteesta täältä.
Marke Ahonen: Hippokrates - Valitut teokset (Duodecim)
Hippokrates oli jo antiikin aikana legendaarinen hahmo ja lääkärien esikuva. Hänen nimissään säilyneet kirjoitukset vievät meidät 2 400 vuoden takaisiin käsityksiin sairauksien syistä ja hoitokeinoista. Hippokraattisen lääketieteen vaikutus näkyy yhä esimerkiksi siinä valtavassa määrässä lääketieteellistä sanastoa, jonka olemme antiikin kreikan- ja latinankielisiltä kirjoittajilta perineet. Myös lääkärin rooli, lääkäriin kohdistuvat odotukset ja lääkärintyön pulmatilanteet ovat pysyneet hätkähdyttävän samankaltaisina.
Tähän kirjaan on ensimmäisen kerran suomennettu edustava valikoima Hippokrateen keskeisiä kirjoituksia. Suomennokset on tehty asiantuntevasti suoraan kreikankielisestä alkutekstistä. Voit lukea lisää teoksesta täältä.
Hippokrates oli jo antiikin aikana legendaarinen hahmo ja lääkärien esikuva. Hänen nimissään säilyneet kirjoitukset vievät meidät 2 400 vuoden takaisiin käsityksiin sairauksien syistä ja hoitokeinoista. Hippokraattisen lääketieteen vaikutus näkyy yhä esimerkiksi siinä valtavassa määrässä lääketieteellistä sanastoa, jonka olemme antiikin kreikan- ja latinankielisiltä kirjoittajilta perineet. Myös lääkärin rooli, lääkäriin kohdistuvat odotukset ja lääkärintyön pulmatilanteet ovat pysyneet hätkähdyttävän samankaltaisina.
Tähän kirjaan on ensimmäisen kerran suomennettu edustava valikoima Hippokrateen keskeisiä kirjoituksia. Suomennokset on tehty asiantuntevasti suoraan kreikankielisestä alkutekstistä. Voit lukea lisää teoksesta täältä.
Fenestra Finnorum: Rajaseutujen ihmiset antiikin roomalaisten ja kreikkalaisten silmin
Lue Juha Isotalon mielenkiintoinen kirjoitus, jossa hän kertoo historiankirjoittaja Herodotoksesta ja maantieteilijä Pomponius Melasta ja siitä, kuinka he kuvasivat kaukaisia skyyttejä ja muita puolimyyttisiä kansoja. Voit lukea artikkeli täältä.
Lue Juha Isotalon mielenkiintoinen kirjoitus, jossa hän kertoo historiankirjoittaja Herodotoksesta ja maantieteilijä Pomponius Melasta ja siitä, kuinka he kuvasivat kaukaisia skyyttejä ja muita puolimyyttisiä kansoja. Voit lukea artikkeli täältä.
KLASSILLISTEN KIELTEN JA ANTIIKIN KULTTUURIN OPISKELIJOIDEN KANNANOTTO SAPFO-ESSEESEEN
Turun yliopiston klassillisten kielten ja antiikin kulttuurin opiskelijat kirjoittivat kannanoton Tylkkärissä (1/2022) julkaistuun Sapfo-esseeseen. Voit lukea opiskelijoiden kannanoton täältä.
Turun yliopiston klassillisten kielten ja antiikin kulttuurin opiskelijat kirjoittivat kannanoton Tylkkärissä (1/2022) julkaistuun Sapfo-esseeseen. Voit lukea opiskelijoiden kannanoton täältä.
TAMMIKUUN KIRJAUUTUUS
Chris L. de Wet, Maijastina Kahlos & Ville Vuolanto: Slavery in the Late Antique World, 150 – 700 CE (Cambridge University Press)
Kirjauutuus Slavery in the Late Antique World, 150 – 700 CE tutkii myöhäisantiikin ajan orjuutta eri näkökulmista. Kirja tarkastelee orjuuden monimuotoisuutta ja sen kulttuurismaantieteellisiä eroja. Teos haastaa aikaisemman käsityksen orjuuden staattisuudesta Rooman valtakunnassa ja tarjoaa tuoreita näkökulmia yhteen ihmiskunnan historian epäinhimillisimmistä instituutioista. Tammikuussa 2022 julkaistu teos on syntynyt kansainvälisen yhteistyön tuloksena ja on nyt tilattavissa kirjakaupoista. Lisätietoja saat täältä.
Chris L. de Wet, Maijastina Kahlos & Ville Vuolanto: Slavery in the Late Antique World, 150 – 700 CE (Cambridge University Press)
Kirjauutuus Slavery in the Late Antique World, 150 – 700 CE tutkii myöhäisantiikin ajan orjuutta eri näkökulmista. Kirja tarkastelee orjuuden monimuotoisuutta ja sen kulttuurismaantieteellisiä eroja. Teos haastaa aikaisemman käsityksen orjuuden staattisuudesta Rooman valtakunnassa ja tarjoaa tuoreita näkökulmia yhteen ihmiskunnan historian epäinhimillisimmistä instituutioista. Tammikuussa 2022 julkaistu teos on syntynyt kansainvälisen yhteistyön tuloksena ja on nyt tilattavissa kirjakaupoista. Lisätietoja saat täältä.
HAE ERASMUS+ -HARJOITTELUUN ATEENAAN
Suomen Ateenan-instituutti tarjoaa keväälle 2022 Erasmus+ -harjoittelupaikan 1.4. alkaen noin kolmeksi kuukaudeksi. Harjoittelijan työtehtävät liittyvät ennen kaikkea instituutin viestintään, verkossa tapahtuvaan kommunikaatioon sekä sisällöntuotantoon. Tehtäviin kuuluu lisäksi yleisiä toimistotehtäviä ja avustamista instituutin tapahtumien järjestelyissä ja mainonnassa. Haku on käynnissä helmikuun 28. päivään saakka. Lue lisää täältä.
Suomen Ateenan-instituutti tarjoaa keväälle 2022 Erasmus+ -harjoittelupaikan 1.4. alkaen noin kolmeksi kuukaudeksi. Harjoittelijan työtehtävät liittyvät ennen kaikkea instituutin viestintään, verkossa tapahtuvaan kommunikaatioon sekä sisällöntuotantoon. Tehtäviin kuuluu lisäksi yleisiä toimistotehtäviä ja avustamista instituutin tapahtumien järjestelyissä ja mainonnassa. Haku on käynnissä helmikuun 28. päivään saakka. Lue lisää täältä.
KFY:N ESITELMÄTILAISUUS TORSTAINA 24.2.
Klassillis-filologisen yhdistyksen esitelmätilaisuudessa FM Veli-Matti Rissanen puhuu aiheesta "Cicero ja kirjeenkirjoittamisen taito". Esitelmätilaisuus alkaa kello 16.00 ja sen alussa on vuosikokous. Lisätietoja täältä.
Klassillis-filologisen yhdistyksen esitelmätilaisuudessa FM Veli-Matti Rissanen puhuu aiheesta "Cicero ja kirjeenkirjoittamisen taito". Esitelmätilaisuus alkaa kello 16.00 ja sen alussa on vuosikokous. Lisätietoja täältä.
MECHTILD VON HACKEBORNIN ILMESTYKSET JA NIIDEN KÄÄNNÖKSET RUOTSIKSI
Turun yliopiston pohjoismaisten kielten tutkijatohtori Mikko Kauko on tutkinut Jöns Budden (1437 - n. 1491) tekemiä ruotsinnoksia 1200-luvulla eläneen mystikko Mechtild von Hackebornin latinankielisistä ilmestysteksteistä. Budden käännös von Hackebornin ilmestysteksteistä on vuodelta 1469 ja se sisältää paljon mielenkiintoisia yksityiskohtia, kuten käännöstyön haasteita ja marginaaleihin kirjoitettuja kristillisiä sitaatteja. Voit lukea Kaukon tekstin täältä.
Turun yliopiston pohjoismaisten kielten tutkijatohtori Mikko Kauko on tutkinut Jöns Budden (1437 - n. 1491) tekemiä ruotsinnoksia 1200-luvulla eläneen mystikko Mechtild von Hackebornin latinankielisistä ilmestysteksteistä. Budden käännös von Hackebornin ilmestysteksteistä on vuodelta 1469 ja se sisältää paljon mielenkiintoisia yksityiskohtia, kuten käännöstyön haasteita ja marginaaleihin kirjoitettuja kristillisiä sitaatteja. Voit lukea Kaukon tekstin täältä.
ELÄMÄÄ ANTIIKIN ROOMASSA -VERKKOKURSSI
Suomen Rooman-instituutin ja Ixir-verkkokurssit Oy:n toteuttamalla Elämää antiikin Roomassa-verkkokurssilla opit antiikin roomalaisten elämästä – arjesta ja juhlasta – sekä siitä, minkälaiset asiat ihmisten elämään vaikuttivat. Pääset myös tutustumaan lähteisiin ja menetelmiin, joiden avulla tutkijat ovat ratkoneet antiikin Rooman historian arvoituksia.
Kurssi on suunnattu historiasta kiinnostuneille lukiolaisille ja kaikille muille antiikin Roomasta kiinnostuneille. Se on ilmainen eikä vaadi taustatietoja. Kurssin voi suorittaa itsenäisesti tietokoneella ja mobiililaitteella. Suorittaminen vie kokonaisuudessaan noin 4–6 tuntia.
Kurssi on pysyvästi saatavissa instituutin verkkosivujen kautta, ja sen voi suorittaa koska vain. Kaikkien kurssin viimeistään 14.12.2021 suorittaneiden kesken arvotaan kirjapalkintoina 10 kappaletta Villa Lante al Gianicolo 1518-2018 -valokuvakirjaa ja 10 kappaletta Ostia, portti Roomaan -kirjaa. Lisätietoja kurssista.
Suomen Rooman-instituutin ja Ixir-verkkokurssit Oy:n toteuttamalla Elämää antiikin Roomassa-verkkokurssilla opit antiikin roomalaisten elämästä – arjesta ja juhlasta – sekä siitä, minkälaiset asiat ihmisten elämään vaikuttivat. Pääset myös tutustumaan lähteisiin ja menetelmiin, joiden avulla tutkijat ovat ratkoneet antiikin Rooman historian arvoituksia.
Kurssi on suunnattu historiasta kiinnostuneille lukiolaisille ja kaikille muille antiikin Roomasta kiinnostuneille. Se on ilmainen eikä vaadi taustatietoja. Kurssin voi suorittaa itsenäisesti tietokoneella ja mobiililaitteella. Suorittaminen vie kokonaisuudessaan noin 4–6 tuntia.
Kurssi on pysyvästi saatavissa instituutin verkkosivujen kautta, ja sen voi suorittaa koska vain. Kaikkien kurssin viimeistään 14.12.2021 suorittaneiden kesken arvotaan kirjapalkintoina 10 kappaletta Villa Lante al Gianicolo 1518-2018 -valokuvakirjaa ja 10 kappaletta Ostia, portti Roomaan -kirjaa. Lisätietoja kurssista.
TUCEMEMS-kuukausiesitelmä 28.10. klo 16.00-18.00
TUCEMEMS Turku Centre for Medieval and Early Modern Studies järjestää esitelmätilaisuuden aiheenaan Dante, poetiikka ja politiikka: Kansankielestä – De vulgari eloquentia (suom. Päivi Mehtonen & Jaana Vaahtera).
Lisää tietoa tapahtuman Facebook-sivuilla:
https://www.facebook.com/events/s/tucemems-kuukausiesitelma-paiv/453359959387120/
TUCEMEMS Turku Centre for Medieval and Early Modern Studies järjestää esitelmätilaisuuden aiheenaan Dante, poetiikka ja politiikka: Kansankielestä – De vulgari eloquentia (suom. Päivi Mehtonen & Jaana Vaahtera).
Lisää tietoa tapahtuman Facebook-sivuilla:
https://www.facebook.com/events/s/tucemems-kuukausiesitelma-paiv/453359959387120/
Marcus Tullius Cicero: Kirjeitä — Vuodet valtiomiehenä (Gaudeamus)
Kääntänyt Veli-Matti Rissanen
Ciceron kirjeet tarjoavat yksityiskohtaista tietoa Rooman tasavallan ajan viimeisten vuosien myrskyisistä tapahtumista, kuten Julius Caesarin ja Pompeiuksen liittolaisuudesta ja välirikosta sekä valtakunnan luisumisesta kohti kansalaissotaa. Samalla ne kuvaavat Ciceron ja Rooman eliitin sosiaalisia verkostoja sekä näyttävät hänen inhimillisen ja yksityisen puolensa.
Kirjeet ovat ainutlaatuisia dokumentteja antiikin ajasta. Ne ovat ensimmäinen säilynyt kokoelma aidosti lähetettyjä kirjeitä, joista valtaosa oli tarkoitettu vain vastaanottajan luettavaksi. Roomalaisen elämän lisäksi kirjeet paljastavat mielenkiintoisia kirjeenkirjoitukseen liittyviä käytänteitä. Kuinka viestejä kuljetettiin ja miten niiden luottamuksellisuutta pyrittiin säilyttämään? Lisätietoja.
Kääntänyt Veli-Matti Rissanen
Ciceron kirjeet tarjoavat yksityiskohtaista tietoa Rooman tasavallan ajan viimeisten vuosien myrskyisistä tapahtumista, kuten Julius Caesarin ja Pompeiuksen liittolaisuudesta ja välirikosta sekä valtakunnan luisumisesta kohti kansalaissotaa. Samalla ne kuvaavat Ciceron ja Rooman eliitin sosiaalisia verkostoja sekä näyttävät hänen inhimillisen ja yksityisen puolensa.
Kirjeet ovat ainutlaatuisia dokumentteja antiikin ajasta. Ne ovat ensimmäinen säilynyt kokoelma aidosti lähetettyjä kirjeitä, joista valtaosa oli tarkoitettu vain vastaanottajan luettavaksi. Roomalaisen elämän lisäksi kirjeet paljastavat mielenkiintoisia kirjeenkirjoitukseen liittyviä käytänteitä. Kuinka viestejä kuljetettiin ja miten niiden luottamuksellisuutta pyrittiin säilyttämään? Lisätietoja.
TRIVIUMIN VIRTUAALISET KIRJAMESSUT 22.4.
Tervetuloa Triviumin virtuaalisille kirjamessuille! Ohjelmassa keskustelua Triviumin tutkijoiden uusista kirjoista, jotka käsittelevät muun muassa elettyä uskoa, perheen historiaa, Ostiaa, hirviöitä, Aleksanteri Suuri -myyttejä ja varhaismodernin yhteiskunnan tutkimusta. Saadaksesi tapahtuman Zoom-linkin ilmoittauduthan viimeistään 20.4. Lisätietoja tapahtumasta ja siihen ilmoittautumisesta: linkki.
Tervetuloa Triviumin virtuaalisille kirjamessuille! Ohjelmassa keskustelua Triviumin tutkijoiden uusista kirjoista, jotka käsittelevät muun muassa elettyä uskoa, perheen historiaa, Ostiaa, hirviöitä, Aleksanteri Suuri -myyttejä ja varhaismodernin yhteiskunnan tutkimusta. Saadaksesi tapahtuman Zoom-linkin ilmoittauduthan viimeistään 20.4. Lisätietoja tapahtumasta ja siihen ilmoittautumisesta: linkki.
HELMIKUUN KIRJAUUTUUS
Arto Kivimäki: Ilias lapsille (Teos)
Länsimaisen kirjallisuuden starttipistooli, Homeroksen Ilias, on pistämätön tarina Troijan kymmenvuotisen sodan loppuvaiheista. Teos on kiehtonut lukijoita yli kaksi ja puoli tuhatta vuotta. Se pitää sisällään jännitystä, rakkautta, urhoollisia sankareita ja hurjia taisteluja. Moni keskustelee Iliaasta sujuvasti, mutta ihan kaikki heistä eivät sitä välttämättä ole lukeneet. Viimeistään nyt kannattaa! Arto Kivimäen Ilias lapsille kertoo suorasanaisesti ja jännittävästi Troijan ja Akhilleuksen kohtalon päivistä. Mika Launiksen ihana kuvitus herättää tämän historian ja tarun loistokeitoksen eloon. Lisätietoja.
Arto Kivimäki: Ilias lapsille (Teos)
Länsimaisen kirjallisuuden starttipistooli, Homeroksen Ilias, on pistämätön tarina Troijan kymmenvuotisen sodan loppuvaiheista. Teos on kiehtonut lukijoita yli kaksi ja puoli tuhatta vuotta. Se pitää sisällään jännitystä, rakkautta, urhoollisia sankareita ja hurjia taisteluja. Moni keskustelee Iliaasta sujuvasti, mutta ihan kaikki heistä eivät sitä välttämättä ole lukeneet. Viimeistään nyt kannattaa! Arto Kivimäen Ilias lapsille kertoo suorasanaisesti ja jännittävästi Troijan ja Akhilleuksen kohtalon päivistä. Mika Launiksen ihana kuvitus herättää tämän historian ja tarun loistokeitoksen eloon. Lisätietoja.
PAIDEIAN UUSI FACEBOOK-SIVU
Olemme avanneet Paideialle uuden Facebook-sivun osoitteessa https://www.facebook.com/paideiary. Uudella sivulla tiedotetaan Paideian esitelmistä ja ajankohtaisista antiikkiin liittyvistä asioista. Sivun toivotaan tavoittavan entistä laajemmin antiikista ja Paideian toiminnasta kiinnostuneita. Käykää tykkäämässä sivusta!
Facebook-sivun tavoittaa nopeasti kotisivujemme ylälaidassa olevasta Facebook-painikkeesta. Tärkeimmät tiedotteet lähetetään edelleen myös Paideian sähköpostilistan kautta, ja nettisivuja päivitämme aktiivisesti.
Olemme avanneet Paideialle uuden Facebook-sivun osoitteessa https://www.facebook.com/paideiary. Uudella sivulla tiedotetaan Paideian esitelmistä ja ajankohtaisista antiikkiin liittyvistä asioista. Sivun toivotaan tavoittavan entistä laajemmin antiikista ja Paideian toiminnasta kiinnostuneita. Käykää tykkäämässä sivusta!
Facebook-sivun tavoittaa nopeasti kotisivujemme ylälaidassa olevasta Facebook-painikkeesta. Tärkeimmät tiedotteet lähetetään edelleen myös Paideian sähköpostilistan kautta, ja nettisivuja päivitämme aktiivisesti.
TAMMIKUUN 2021 KIRJAUUTUUKSIA
Euripides: Alkestis, Foinikian naiset, Turvananojat, Hekabe, Andromakhe, Rhesos (Teos)
Euripides (n. 480–406 eaa.) oli nuorin Kreikan kolmesta suuresta tragediakirjailijasta Aiskhyloksen ja Sofokleen jälkeen. Itse Aristoteles kutsui Runousopissaan Euripidesta ”runoilijoista traagisimmaksi”. Tähän niteeseen on koottu kuusi ennen suomentamatonta Euripideen näytelmää Alkestis, Foinikian naiset, Turvananojat, Hekabe, Andromakhe ja Rhesos. Lisäksi kirja esittelee ja taustoittaa Euripideen elämää ja työtä. Teoksen ovat suomentaneet Liisa Kaski, Tua Korhonen ja Vesa Vahtikari, ja sen ulkoasusta vastaa Jenni Saari. Lisätietoja.
Euripides: Alkestis, Foinikian naiset, Turvananojat, Hekabe, Andromakhe, Rhesos (Teos)
Euripides (n. 480–406 eaa.) oli nuorin Kreikan kolmesta suuresta tragediakirjailijasta Aiskhyloksen ja Sofokleen jälkeen. Itse Aristoteles kutsui Runousopissaan Euripidesta ”runoilijoista traagisimmaksi”. Tähän niteeseen on koottu kuusi ennen suomentamatonta Euripideen näytelmää Alkestis, Foinikian naiset, Turvananojat, Hekabe, Andromakhe ja Rhesos. Lisäksi kirja esittelee ja taustoittaa Euripideen elämää ja työtä. Teoksen ovat suomentaneet Liisa Kaski, Tua Korhonen ja Vesa Vahtikari, ja sen ulkoasusta vastaa Jenni Saari. Lisätietoja.
Jaakkojuhani Peltonen: Aleksanteri Suuri – sankari ja myytti (Gaudeamus)
Aleksanteri Suuri - sankari ja myytti esittelee, millä tavoin legendaarista soturia on vuosituhansien ajan hyödynnetty moninaisten poliittisten, moraalisten ja ideologisten tarkoitusperien ajamiseen. Aleksanteria on pidetty niin Zeuksen kuin Egyptin viimeisen faaraonkin poikana, ja esimerkiksi profeetta Danielin näkyjen nelipäisen leopardin ja Koraanin Kaksisarvisen on tulkittu viittaavan häneen. Aleksanteri on myös innoittanut taiteentekijöitä. Keskiajalla Aleksanterista kertovaa kirjallisuutta julkaistiin Skandinaviaa ja Kaakkois-Aasiaa myöten, ja sittemmin hän on löytänyt paikkansa muun muassa Bollywood-elokuvien ja japanilaisen animaation kuvastossa. Lisätietoja.
Aleksanteri Suuri - sankari ja myytti esittelee, millä tavoin legendaarista soturia on vuosituhansien ajan hyödynnetty moninaisten poliittisten, moraalisten ja ideologisten tarkoitusperien ajamiseen. Aleksanteria on pidetty niin Zeuksen kuin Egyptin viimeisen faaraonkin poikana, ja esimerkiksi profeetta Danielin näkyjen nelipäisen leopardin ja Koraanin Kaksisarvisen on tulkittu viittaavan häneen. Aleksanteri on myös innoittanut taiteentekijöitä. Keskiajalla Aleksanterista kertovaa kirjallisuutta julkaistiin Skandinaviaa ja Kaakkois-Aasiaa myöten, ja sittemmin hän on löytänyt paikkansa muun muassa Bollywood-elokuvien ja japanilaisen animaation kuvastossa. Lisätietoja.
Antti Saari: Kasvatusteoria antiikista nykypäivään (Gaudeamus)
Kasvatusteoria antiikista nykypäivään esittelee ajalliset kerrostumat nykymuotoisen kasvatusteorian taustalla ja osoittaa, millä tavalla menneisyyden käsitykset ihmisestä, kasvatuksesta ja yhteiskunnasta muovaavat käytäntöjä edelleen. Kytköksiin liittyy usein myös poliittisia ja aatteellisia aineksia. Kasvatus- ja koulutusalan toimijoille ohittamaton teos tarjoaa yksissä kansissa länsimaisen kasvatuksen aatehistorian ja filosofian. Se houkuttelee myös oman kasvatusteoreettisen mielikuvituksen käyttöön - pohtimaan uudenlaisia teoreettisen ymmärryksen mahdollisuuksia. Lisätietoja.
Kasvatusteoria antiikista nykypäivään esittelee ajalliset kerrostumat nykymuotoisen kasvatusteorian taustalla ja osoittaa, millä tavalla menneisyyden käsitykset ihmisestä, kasvatuksesta ja yhteiskunnasta muovaavat käytäntöjä edelleen. Kytköksiin liittyy usein myös poliittisia ja aatteellisia aineksia. Kasvatus- ja koulutusalan toimijoille ohittamaton teos tarjoaa yksissä kansissa länsimaisen kasvatuksen aatehistorian ja filosofian. Se houkuttelee myös oman kasvatusteoreettisen mielikuvituksen käyttöön - pohtimaan uudenlaisia teoreettisen ymmärryksen mahdollisuuksia. Lisätietoja.
KIRJAUUTUUS
Dante Alighieri: Kansankielestä (Faros)
Kansankielestä (De vulgari eloquentia) on maanpaossa vaeltaneen poliittisen pakolaisen pieni mutta painava kirja. Vuonna 1302 Dante Alighieri sai kuolemantuomion ja hänet karkotettiin Firenzestä. Italian kielellinen ja poliittinen murros heijastui Danten tuotantoon tätä seuranneina pakolaisuuden vuosina. Teos Kansankielestä pyrki kohottamaan italian kielen muiden romaanisten kielten ja latinan rinnalle, vieläpä niiden ohi runouden kielenä. Muotoutuvan Euroopan kohtalot, kielten vaiheet ja Danten ajatus "maailmasta isänmaana" ovat aiheina yhä ajankohtaisia. Teos jäi keskeneräiseksi, mutta se oli pioneerityö kielten synnystä, olemuksesta, leviämisestä ja käytöstä Euroopassa. Teos ilmestyy nyt ensi kertaa suomeksi Päivi Mehtosen ja Jaana Vaahteran suomentamana. Kaksikielinen editio tarjoaa lukijalle latinankielisen alkutekstin lisäksi laajan johdannon ja selitysosan. Lisätietoja.
Dante Alighieri: Kansankielestä (Faros)
Kansankielestä (De vulgari eloquentia) on maanpaossa vaeltaneen poliittisen pakolaisen pieni mutta painava kirja. Vuonna 1302 Dante Alighieri sai kuolemantuomion ja hänet karkotettiin Firenzestä. Italian kielellinen ja poliittinen murros heijastui Danten tuotantoon tätä seuranneina pakolaisuuden vuosina. Teos Kansankielestä pyrki kohottamaan italian kielen muiden romaanisten kielten ja latinan rinnalle, vieläpä niiden ohi runouden kielenä. Muotoutuvan Euroopan kohtalot, kielten vaiheet ja Danten ajatus "maailmasta isänmaana" ovat aiheina yhä ajankohtaisia. Teos jäi keskeneräiseksi, mutta se oli pioneerityö kielten synnystä, olemuksesta, leviämisestä ja käytöstä Euroopassa. Teos ilmestyy nyt ensi kertaa suomeksi Päivi Mehtosen ja Jaana Vaahteran suomentamana. Kaksikielinen editio tarjoaa lukijalle latinankielisen alkutekstin lisäksi laajan johdannon ja selitysosan. Lisätietoja.
KIITOS KULUNEESTA VUODESTA
Paideia kiittää jäsenistöään vuodesta 2020 ja toivottaa kaikille mukavaa joulua sekä antoisaa ja ongelmattomampaa vuotta 2021!
Paideia kiittää jäsenistöään vuodesta 2020 ja toivottaa kaikille mukavaa joulua sekä antoisaa ja ongelmattomampaa vuotta 2021!
SYKSYN JA LOPPUVUODEN KIRJAUUTUUKSIA
Reko Tikka (toim.): Homeromanteion (Osuuskunta Poesia)
Monet jo antiikin oraakkeleille esitetyt kysymykset ovat edelleen ajankohtaisia: vapaudunko orjuudesta, onko myötäjäisiä luvassa, pelastunko sykofanteilta, huutokaupataanko omaisuuteni, uhkaako minua maastakarkotus vai tuleeko minusta senaattori, onko minut myrkytetty? Homeros ei ole vain paras runoilija, vaan häntä pidettiin myös joka alan asiantuntijana. Siksi juuri Homerokselta löytyy vastaus. Ja vaikkei nopanheitto koskaan kumoaisi sattumaa, niin onhan noppa toki uskottavampi ennustusväline kuin juusto tai seula. Niinpä Homeromanteion, homeerisiin teksteihin perustuva muinainen arpaoraakkeli, ratkaisee kaikki elämän ongelmat. Teoksen on toimittanut ja varustanut selityksin Reko Tikka. Lisätietoja.
Reko Tikka (toim.): Homeromanteion (Osuuskunta Poesia)
Monet jo antiikin oraakkeleille esitetyt kysymykset ovat edelleen ajankohtaisia: vapaudunko orjuudesta, onko myötäjäisiä luvassa, pelastunko sykofanteilta, huutokaupataanko omaisuuteni, uhkaako minua maastakarkotus vai tuleeko minusta senaattori, onko minut myrkytetty? Homeros ei ole vain paras runoilija, vaan häntä pidettiin myös joka alan asiantuntijana. Siksi juuri Homerokselta löytyy vastaus. Ja vaikkei nopanheitto koskaan kumoaisi sattumaa, niin onhan noppa toki uskottavampi ennustusväline kuin juusto tai seula. Niinpä Homeromanteion, homeerisiin teksteihin perustuva muinainen arpaoraakkeli, ratkaisee kaikki elämän ongelmat. Teoksen on toimittanut ja varustanut selityksin Reko Tikka. Lisätietoja.
Lucius Annaeus Seneca: Kirjeet Luciliukselle (Basam Books)
Senecan etiikkaa ja moraalia käsittelevä Kirjeet Luciliukselle (Epistulae morales ad Lucilium) on hänen filosofisen tuotantonsa kirkkain helmi, kosmopoliittinen ihmisrakkauden testamentti. Kirjeissään Seneca etsii keinoja hyveen, viisauden ja onnellisuuden saavuttamiseksi, luonnonmukaisen elämäntavan löytämiseksi ja kuolemanpelon voittamiseksi. Kirjeet Luciliukselle on humanismin ikuinen klassikko, jonka filosofia ja jälkipolville suunnatut elämänohjeet ovat edelleen yhtä ajankohtaisia kuin varhaisen keisariajan Roomassa. Teoksen on suomentanut Antti T. Oikarinen. Lisätietoja.
Senecan etiikkaa ja moraalia käsittelevä Kirjeet Luciliukselle (Epistulae morales ad Lucilium) on hänen filosofisen tuotantonsa kirkkain helmi, kosmopoliittinen ihmisrakkauden testamentti. Kirjeissään Seneca etsii keinoja hyveen, viisauden ja onnellisuuden saavuttamiseksi, luonnonmukaisen elämäntavan löytämiseksi ja kuolemanpelon voittamiseksi. Kirjeet Luciliukselle on humanismin ikuinen klassikko, jonka filosofia ja jälkipolville suunnatut elämänohjeet ovat edelleen yhtä ajankohtaisia kuin varhaisen keisariajan Roomassa. Teoksen on suomentanut Antti T. Oikarinen. Lisätietoja.
Reijo Pitkäranta: Fata verborum (Gaudeamus)
Fata verborum tarjoaa hauskaa, mielenkiintoista ja paljolti ennen julkaisematonta tietoa 42 antiikista lähtöisin olevan sanan alkuperästä ja historiasta. Millaisia tarinoita liittyy esimerkiksi sanojen glamour, stetoskooppi, peruna tai galaksi taakse? Teos tarjoaa lukijalle yleissivistystä ja oivalluksia nautittavassa ja helposti lähestyttävässä muodossa. Sen monia pikantteja yksityiskohtia sisältävistä luvuista voi myös ammentaa sopivia aineksia omien puheiden ja kirjoitusten maustamiseen. Lisätietoja.
Fata verborum tarjoaa hauskaa, mielenkiintoista ja paljolti ennen julkaisematonta tietoa 42 antiikista lähtöisin olevan sanan alkuperästä ja historiasta. Millaisia tarinoita liittyy esimerkiksi sanojen glamour, stetoskooppi, peruna tai galaksi taakse? Teos tarjoaa lukijalle yleissivistystä ja oivalluksia nautittavassa ja helposti lähestyttävässä muodossa. Sen monia pikantteja yksityiskohtia sisältävistä luvuista voi myös ammentaa sopivia aineksia omien puheiden ja kirjoitusten maustamiseen. Lisätietoja.
Marke Ahonen: Oopiumia ja ajatusharjoituksia (Gaudeamus)
Oopiumia ja ajatusharjoituksia kertoo antiikin ihmisten suhteesta kehoon, sairauksiin ja kärsimykseen. Marke Ahonen pohtii teoksessaan muun muassa sitä, mitä tiedämme ihmiskehosta, mitä olemme perineet antiikista, mitä ajattelemme antiikin tiedosta nyt ja voimmeko samastua antiikin ihmisten kokemuksiin. Lisätietoja.
Oopiumia ja ajatusharjoituksia kertoo antiikin ihmisten suhteesta kehoon, sairauksiin ja kärsimykseen. Marke Ahonen pohtii teoksessaan muun muassa sitä, mitä tiedämme ihmiskehosta, mitä olemme perineet antiikista, mitä ajattelemme antiikin tiedosta nyt ja voimmeko samastua antiikin ihmisten kokemuksiin. Lisätietoja.
PARLATORIO-PODCAST
Parlatorio on Suomen Rooman-instituutin podcast-sarja, joka vie kuulijansa Villa Lanten parlatorioon ja sen myöhäisten iltojen pitkiin keskusteluihin. Vieraana podcastissa on tieteen, taiteen ja sivistyksen kentän kiinnostavimpia ihmisiä. Parlatorio tarjoaa tietoa antiikista, mutta myös uusia näkökulmia tämän päivän elämään, maailmaan ja suuriin haasteisiin. Podcastia juontaa instituutin tutkijalehtori FT Elina Pyy. Parlatorion pariin pääsee täältä.
Parlatorio on Suomen Rooman-instituutin podcast-sarja, joka vie kuulijansa Villa Lanten parlatorioon ja sen myöhäisten iltojen pitkiin keskusteluihin. Vieraana podcastissa on tieteen, taiteen ja sivistyksen kentän kiinnostavimpia ihmisiä. Parlatorio tarjoaa tietoa antiikista, mutta myös uusia näkökulmia tämän päivän elämään, maailmaan ja suuriin haasteisiin. Podcastia juontaa instituutin tutkijalehtori FT Elina Pyy. Parlatorion pariin pääsee täältä.
SYKSYN TAPAHTUMIA
Tiedeinstituuttien avoin tutkimusdata -hankkeen loppuseminaari on keskiviikkona 16.12. klo 13.00-14.30. Tilaisuus järjestetään Zoomissa. Mikäli haluat osallistua, saat linkin pyytämällä sen sähköpostitse projektitutkija Laura Nissiniltä (nissin@irfrome.org).
"Mediterranean flows: People, ideas and objects in motion" -konferenssi 10.-11.12.2020 Helsingin yliopistolla. Etäkonferenssin ohjelma löytyy täältä. Lisätiedot ja osallistumisohjeet löytyvät täältä. Huom.! Ilmoittautuminen on tehtävä 9.12. mennessä.
Patrik Klingborg (Swedish Institute at Athens ja Uppsala University) pitää esitelmän "Water in Greek sanctuaries: utilitarian uses and needs" etänä The Helsinki Research on the Ancient World (HelRAW) -seminaarisarjassa 7.12.2020 klo 17:15. Lisätiedot ja Zoom-linkki löytyvät täältä.
Seuraavat esitelmät ovat katsottavissa netissä Klassillis-filologisen yhdistyksen (KFY) syksyn perinteisten esitelmien sijaan:
- Liisa Kaski (HY): ”Ihmisen naapurit ja kumppanit: Muunlajisten eläinten luonne ja asema antiikin ja keskiajan filosofiassa, kirjallisuudessa ja kulttuuriperinteessä”. Esitelmän pariin pääsee täältä.
- Jamie Vesterinen (HY): ”Leijona varhaisessa Kreikassa: kissapedon representaatioita esiklassisessa runoudessa ja kuvataiteessa”. Esitelmän pariin pääsee täältä.
Miriam Bueno (Universidad Nacional de Educación a Distancia) pitää esitelmän "The liminality of New Kingdom private Theban tombs and dance scenes" etänä The Helsinki Research on the Ancient World (HelRAW) -seminaarisarjassa 2.11.2020 klo 17:45. Lisätiedot ja Zoom-linkki löytyvät täältä.
Professori Outi Merisalo (Jyväskylän yliopisto) pitää esitelmän "Nicole Oresme’s (d. 1382) translations of Aristotle as evidence for the lexical development of Middle French" perjantaina 30.10.2020 klo 16.15–17.15 suoran videoyhteyden välityksellä. Tilaisuuden järjestää Suomen historiallisen leksikografian seura. Osallistumisohjeet löytyvät täältä.
Tiedeinstituuttien avoin tutkimusdata -hanke järjestää webinaarin semanttisen webin hyödyntämisestä arkeologisessa tutkimuksessa tiistaina 20. lokakuuta klo 9.45 alkaen Zoomissa. Lisätiedot ja webinaarin linkki löytyvät täältä.
Tuomo Nuorluoto (Uppsalan yliopisto) pitää esitelmän "Roman Female Cognomina: Studies in the Nomenclature of Roman Women" etänä The Helsinki Research on the Ancient World (HelRAW) -seminaarisarjassa 5.10.2020 klo 17:45. Lisätiedot ja Zoom-linkki löytyvät täältä.
Melanie Wasmuth (Helsingin yliopisto) pitää esitelmän "The impact of Alexander historiography on contemporary sources: the case of Petosiris" etänä The Helsinki Research on the Ancient World (HelRAW) -seminaarisarjassa 14.9.2020 klo 17:00. Lisätiedot ja Zoom-linkki löytyvät täältä.
"Onko muinaisuudella tulevaisuutta? Huippututkimus Välimerellä"-keskustelutilaisuus, 8.9.2020 klo 17:00-19:00, Tiedekulma (Yliopistonkatu 4, 00100 Helsinki). Juontajana Ville Mäkipelto, keskustelijoina Saana Svärd, Kaius Tuori, Marja Vierros ja Antti Lahelma. Lisätietoja tilaisuudesta saa täältä. Huom. Paikalle Tiedekulmaan mahtuu turvavälit huomioiden vain 50 henkilöä. Paikan päälle ei voi tulla ilman ilmoittautumista. Ilmoittautuminen sulkeutuu 7.9. tai maksimimäärän tullessa täyteen. Jos olet tulossa paikan päälle, ilmoittaudu ennakkoon täällä. Tilaisuutta voi myös seurata striimin kautta tai tallenteen voi katsoa jälkikäteen täällä.
FM Outi Sihvonen väittelee lauantaina 29.8.2020 kello 12 Tampereen yliopiston yhteiskunnallisessa tiedekunnassa aiheesta "The Vestal Virgins and Power - Tradition and Change in Third Century Rome" (Vestaalit ja valta - Traditio ja muutos 200-luvun Roomassa). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Linna-rakennus sali K103 (Kalevantie 5). Lisätietoja. Sihvosen väitöskirja löytyy täältä.
Tiedeinstituuttien avoin tutkimusdata -hankkeen loppuseminaari on keskiviikkona 16.12. klo 13.00-14.30. Tilaisuus järjestetään Zoomissa. Mikäli haluat osallistua, saat linkin pyytämällä sen sähköpostitse projektitutkija Laura Nissiniltä (nissin@irfrome.org).
"Mediterranean flows: People, ideas and objects in motion" -konferenssi 10.-11.12.2020 Helsingin yliopistolla. Etäkonferenssin ohjelma löytyy täältä. Lisätiedot ja osallistumisohjeet löytyvät täältä. Huom.! Ilmoittautuminen on tehtävä 9.12. mennessä.
Patrik Klingborg (Swedish Institute at Athens ja Uppsala University) pitää esitelmän "Water in Greek sanctuaries: utilitarian uses and needs" etänä The Helsinki Research on the Ancient World (HelRAW) -seminaarisarjassa 7.12.2020 klo 17:15. Lisätiedot ja Zoom-linkki löytyvät täältä.
Seuraavat esitelmät ovat katsottavissa netissä Klassillis-filologisen yhdistyksen (KFY) syksyn perinteisten esitelmien sijaan:
- Liisa Kaski (HY): ”Ihmisen naapurit ja kumppanit: Muunlajisten eläinten luonne ja asema antiikin ja keskiajan filosofiassa, kirjallisuudessa ja kulttuuriperinteessä”. Esitelmän pariin pääsee täältä.
- Jamie Vesterinen (HY): ”Leijona varhaisessa Kreikassa: kissapedon representaatioita esiklassisessa runoudessa ja kuvataiteessa”. Esitelmän pariin pääsee täältä.
Miriam Bueno (Universidad Nacional de Educación a Distancia) pitää esitelmän "The liminality of New Kingdom private Theban tombs and dance scenes" etänä The Helsinki Research on the Ancient World (HelRAW) -seminaarisarjassa 2.11.2020 klo 17:45. Lisätiedot ja Zoom-linkki löytyvät täältä.
Professori Outi Merisalo (Jyväskylän yliopisto) pitää esitelmän "Nicole Oresme’s (d. 1382) translations of Aristotle as evidence for the lexical development of Middle French" perjantaina 30.10.2020 klo 16.15–17.15 suoran videoyhteyden välityksellä. Tilaisuuden järjestää Suomen historiallisen leksikografian seura. Osallistumisohjeet löytyvät täältä.
Tiedeinstituuttien avoin tutkimusdata -hanke järjestää webinaarin semanttisen webin hyödyntämisestä arkeologisessa tutkimuksessa tiistaina 20. lokakuuta klo 9.45 alkaen Zoomissa. Lisätiedot ja webinaarin linkki löytyvät täältä.
Tuomo Nuorluoto (Uppsalan yliopisto) pitää esitelmän "Roman Female Cognomina: Studies in the Nomenclature of Roman Women" etänä The Helsinki Research on the Ancient World (HelRAW) -seminaarisarjassa 5.10.2020 klo 17:45. Lisätiedot ja Zoom-linkki löytyvät täältä.
Melanie Wasmuth (Helsingin yliopisto) pitää esitelmän "The impact of Alexander historiography on contemporary sources: the case of Petosiris" etänä The Helsinki Research on the Ancient World (HelRAW) -seminaarisarjassa 14.9.2020 klo 17:00. Lisätiedot ja Zoom-linkki löytyvät täältä.
"Onko muinaisuudella tulevaisuutta? Huippututkimus Välimerellä"-keskustelutilaisuus, 8.9.2020 klo 17:00-19:00, Tiedekulma (Yliopistonkatu 4, 00100 Helsinki). Juontajana Ville Mäkipelto, keskustelijoina Saana Svärd, Kaius Tuori, Marja Vierros ja Antti Lahelma. Lisätietoja tilaisuudesta saa täältä. Huom. Paikalle Tiedekulmaan mahtuu turvavälit huomioiden vain 50 henkilöä. Paikan päälle ei voi tulla ilman ilmoittautumista. Ilmoittautuminen sulkeutuu 7.9. tai maksimimäärän tullessa täyteen. Jos olet tulossa paikan päälle, ilmoittaudu ennakkoon täällä. Tilaisuutta voi myös seurata striimin kautta tai tallenteen voi katsoa jälkikäteen täällä.
FM Outi Sihvonen väittelee lauantaina 29.8.2020 kello 12 Tampereen yliopiston yhteiskunnallisessa tiedekunnassa aiheesta "The Vestal Virgins and Power - Tradition and Change in Third Century Rome" (Vestaalit ja valta - Traditio ja muutos 200-luvun Roomassa). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Linna-rakennus sali K103 (Kalevantie 5). Lisätietoja. Sihvosen väitöskirja löytyy täältä.
ESITELMÄTILAISUUS (HUOM.! MUUTOS)
Paideian syksyn jälkimmäisen esitelmän pitää yhdistyksen puheenjohtaja HuK Suvi Kivimaa otsikolla "Tiedeinstituuttien avoin tutkimusdata -hanke: Ostia Antican valokuva-aineisto". Kivimaan esitelmää edeltää yhdistyksen vaalikokous.
HUOM.! Turun yliopiston koronatilanteeseen liittyvän tuoreen ohjeistuksen (https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista-koronaviruksesta) takia yhdistyksen vaalikokous ja Kivimaan esitelmä muutettiin etätapahtumaksi, mikä tapahtuu torstaina 3.12. klo 17:15 etäyhteyden välityksellä. Esitelmän linkki avautuu täältä, ja saat salasanan lähettämällä sähköpostin yhdistyksen sihteerille (vjhele@utu.fi).
Lämpimästi tervetuloa seuraamaan esitelmää etäyhteyden välityksellä!
Paideian syksyn jälkimmäisen esitelmän pitää yhdistyksen puheenjohtaja HuK Suvi Kivimaa otsikolla "Tiedeinstituuttien avoin tutkimusdata -hanke: Ostia Antican valokuva-aineisto". Kivimaan esitelmää edeltää yhdistyksen vaalikokous.
HUOM.! Turun yliopiston koronatilanteeseen liittyvän tuoreen ohjeistuksen (https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista-koronaviruksesta) takia yhdistyksen vaalikokous ja Kivimaan esitelmä muutettiin etätapahtumaksi, mikä tapahtuu torstaina 3.12. klo 17:15 etäyhteyden välityksellä. Esitelmän linkki avautuu täältä, ja saat salasanan lähettämällä sähköpostin yhdistyksen sihteerille (vjhele@utu.fi).
Lämpimästi tervetuloa seuraamaan esitelmää etäyhteyden välityksellä!
JÄSENTIEDOTTEEN uusin numero on luettavissa täällä.
VAALIKOKOUS 2020
Yhdistyksen vuosittainen vaalikokous pidetään torstaina 3.12. klo 17:15 (Rosetta, huone 225) ennen Suvi Kivimaan esitelmää. Tervetuloa!
Kokouksen esityslista:
1§ Kokouksen avaus
2§ Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
3§ Pöytäkirjan tarkastajien (2) valinta
4§ Esityslistan hyväksyminen
5§ Johtokunnan jäsenten valinta:
- puheenjohtaja
- varapuheenjohtaja
- sihteeri
- rahastonhoitaja
- muut jäsenet (5)
6§ Toiminnantarkastajan ja hänen varamiehensä valinta
7§ Toimintasuunnitelman ja talousarvion esittäminen vuodelle 2021
8§ Toimintasuunnitelman ja talousarvion hyväksyminen
9§ Ilmoitusasiat
10§ Kokouksen päättäminen.
Yhdistyksen vuosittainen vaalikokous pidetään torstaina 3.12. klo 17:15 (Rosetta, huone 225) ennen Suvi Kivimaan esitelmää. Tervetuloa!
Kokouksen esityslista:
1§ Kokouksen avaus
2§ Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
3§ Pöytäkirjan tarkastajien (2) valinta
4§ Esityslistan hyväksyminen
5§ Johtokunnan jäsenten valinta:
- puheenjohtaja
- varapuheenjohtaja
- sihteeri
- rahastonhoitaja
- muut jäsenet (5)
6§ Toiminnantarkastajan ja hänen varamiehensä valinta
7§ Toimintasuunnitelman ja talousarvion esittäminen vuodelle 2021
8§ Toimintasuunnitelman ja talousarvion hyväksyminen
9§ Ilmoitusasiat
10§ Kokouksen päättäminen.
MAHDOLLISUUKSIA OPISKELIJOILLE JA TUTKIJOILLE SUOMALAISISSA TIEDEINSTITUUTEISSA
Tervetuloa perjantaina 4.12. klo 10–12 kuuntelemaan ja keskustelemaan Zoomin kautta ajankohtaisista mahdollisuuksista opiskelijoille ja tutkijoille Suomen tiedeinstituuteissa Ateenassa, Beirutissa ja Roomassa. Tilaisuudessa puhuvat Suomen Rooman-instituutin tutkijalehtori Elina Pyy, Suomen Lähi-idän instituutin johtaja Irina Piippo, Suomen Ateenan-instituutin tutkijaopettaja Antti Lampinen ja viestinnän asiantuntija Uula Neitola Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit ry:stä. Tilaisuus on maksuton, mutta vaatii ennakkoilmoittautumisen. Ilmoittaudu viimeistään 2.12.2020 täällä.
Tervetuloa perjantaina 4.12. klo 10–12 kuuntelemaan ja keskustelemaan Zoomin kautta ajankohtaisista mahdollisuuksista opiskelijoille ja tutkijoille Suomen tiedeinstituuteissa Ateenassa, Beirutissa ja Roomassa. Tilaisuudessa puhuvat Suomen Rooman-instituutin tutkijalehtori Elina Pyy, Suomen Lähi-idän instituutin johtaja Irina Piippo, Suomen Ateenan-instituutin tutkijaopettaja Antti Lampinen ja viestinnän asiantuntija Uula Neitola Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit ry:stä. Tilaisuus on maksuton, mutta vaatii ennakkoilmoittautumisen. Ilmoittaudu viimeistään 2.12.2020 täällä.
SUOMEN ATEENAN-INSTITUUTIN 35. VUOSIKERTOMUS 2019-2020
Kiinnostaako sinua tietää mitä tutkimusta ja projekteja Suomen ulkomaisissa tieteellisissä instituuteissa tehdään? Suomen Ateenan-instituutin vuosijuhlan videotaltiointi tarjoaa mahdollisuuden kuulla ajankohtaisista teemoista ja löydöistä antiikintutkimuksen saralla – ja kokea samalla välimerellinen tuulahdus kuvien ja tunnelmien muodossa. Vuosikertomusta pääsee seuraamaan täällä.
Kiinnostaako sinua tietää mitä tutkimusta ja projekteja Suomen ulkomaisissa tieteellisissä instituuteissa tehdään? Suomen Ateenan-instituutin vuosijuhlan videotaltiointi tarjoaa mahdollisuuden kuulla ajankohtaisista teemoista ja löydöistä antiikintutkimuksen saralla – ja kokea samalla välimerellinen tuulahdus kuvien ja tunnelmien muodossa. Vuosikertomusta pääsee seuraamaan täällä.
RADIO-OHJELMA EUROOPAN VANHIMMASTA SÄILYNEESTÄ KAMPPAILUOPPAASTA
Tutkija Antti Ijäs (HY) tutkii vanhoja kamppailutietokirjoja. Jaksossa perehdytään vanhimpaan säilyneeseen eurooppalaiseen miekkailumanuaaliin, ja sitä pääsee kuuntelemaan täällä.
Tutkija Antti Ijäs (HY) tutkii vanhoja kamppailutietokirjoja. Jaksossa perehdytään vanhimpaan säilyneeseen eurooppalaiseen miekkailumanuaaliin, ja sitä pääsee kuuntelemaan täällä.
ESITELMÄTILAISUUS
Paideian seuraavan esitelmän pitää FT Antti Lampinen otsikolla "OK, setähiutale - eli Polemonin hauras helleeniys". Esitelmä on torstaina 15.10. klo 17:15, ja se pidetään Zoom-palvelun välityksellä. Zoom-linkki löytyy alla olevasta jäsentiedotteesta.
Lämpimästi tervetuloa seuraamaan esitelmää!
Paideian seuraavan esitelmän pitää FT Antti Lampinen otsikolla "OK, setähiutale - eli Polemonin hauras helleeniys". Esitelmä on torstaina 15.10. klo 17:15, ja se pidetään Zoom-palvelun välityksellä. Zoom-linkki löytyy alla olevasta jäsentiedotteesta.
Lämpimästi tervetuloa seuraamaan esitelmää!
JÄSENTIEDOTTEEN uusin numero on luettavissa täällä.
HARJOITTELIJAKSI ATEENAAN TAI ROOMAAN
Syksyllä 2020 haussa olevat harjoittelupaikat Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuteissa löytyvät täältä.
Syksyllä 2020 haussa olevat harjoittelupaikat Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuteissa löytyvät täältä.
SYYSLUKUKAUSI ALKAA
Paideia toivottaa kaikki uudet opiskelijat lämpimästi tervetulleiksi yliopistoon ja myös mukaan Paideian toimintaan! Paideia on Turun klassillinen yhdistys, ja näiltä sivuilta löydät tietoa muun muassa klassillisen alan tapahtumista. Tarjoamme mahdollisuuksien mukaan antiikkiaiheisia esitelmiä, ja toivomme uusia jäseniä!
Paideia toivottaa kaikki uudet opiskelijat lämpimästi tervetulleiksi yliopistoon ja myös mukaan Paideian toimintaan! Paideia on Turun klassillinen yhdistys, ja näiltä sivuilta löydät tietoa muun muassa klassillisen alan tapahtumista. Tarjoamme mahdollisuuksien mukaan antiikkiaiheisia esitelmiä, ja toivomme uusia jäseniä!
HYVÄÄ KESÄÄ 2020!
Paideia toivottaa kaikille oikein mukavaa ja rauhallista kesää 2020 poikkeustilanteesta huolimatta! Toivottavasti arki palautuu tavalliseksi syksyllä, jotta voisimme nähdä taas Paideian esitelmien yhteydessä!
Paideia toivottaa kaikille oikein mukavaa ja rauhallista kesää 2020 poikkeustilanteesta huolimatta! Toivottavasti arki palautuu tavalliseksi syksyllä, jotta voisimme nähdä taas Paideian esitelmien yhteydessä!
KIRJAUUTUUKSIA
Vergilius: Georgica (Gaudeamus)
Publius Vergilius Maro oli Rooman kansallisrunoilija. Runoelmansa Georgica avulla Vergilius toivoi saavansa ihmiset tiedostamaan italialaisen kasviston ja eläimistön kauneuden ja monimuotoisuuden sekä talonpojan raskaan mutta antoisan työn arvon. Uuteen Georgican laitokseen sisältyvät teoksen runo- ja proosasuomennos, latinankielinen alkuteksti sekä laaja selitysosasto. Neljännen kirjan runosuomennos on Päivö Oksalan, muut runo- ja proosasuomennokset Teivas Oksalan. Johdanto ja selitykset ovat Teivas Oksalan ja Maija-Leena Kallelan. Lisätietoja.
Vergilius: Georgica (Gaudeamus)
Publius Vergilius Maro oli Rooman kansallisrunoilija. Runoelmansa Georgica avulla Vergilius toivoi saavansa ihmiset tiedostamaan italialaisen kasviston ja eläimistön kauneuden ja monimuotoisuuden sekä talonpojan raskaan mutta antoisan työn arvon. Uuteen Georgican laitokseen sisältyvät teoksen runo- ja proosasuomennos, latinankielinen alkuteksti sekä laaja selitysosasto. Neljännen kirjan runosuomennos on Päivö Oksalan, muut runo- ja proosasuomennokset Teivas Oksalan. Johdanto ja selitykset ovat Teivas Oksalan ja Maija-Leena Kallelan. Lisätietoja.
Maijastina Kahlos: Roomalaiset ja barbaarit (Otava)
Maijastina Kahloksen teos valottaa ikuisia kysymyksiä eri ihmisryhmien yhteiselosta: vainosta ja rauhasta, vihapuheesta ja suvaitsevaisuudesta. Roomalaiset ja barbaarit perustuu uusimpaan kansainväliseen tutkimukseen, jossa on pohdittu roomalaisten ja ei-roomalaisten eli ”barbaarien” suhteita Rooman valtakunnassa. Lisätietoja.
Maijastina Kahloksen teos valottaa ikuisia kysymyksiä eri ihmisryhmien yhteiselosta: vainosta ja rauhasta, vihapuheesta ja suvaitsevaisuudesta. Roomalaiset ja barbaarit perustuu uusimpaan kansainväliseen tutkimukseen, jossa on pohdittu roomalaisten ja ei-roomalaisten eli ”barbaarien” suhteita Rooman valtakunnassa. Lisätietoja.
Plutarkhos: Mielen tyyneydestä (Otava)
Kreikkalaisen filosofin ja elämäkertakirjailijan Plutarkhosin tekstit puhuttelevat nykyihmistä ja tarjoavat oppeja mielentyyneyden saavuttamiseen. Teos on Juhana Torkin suomentama. Lisätietoja.
Kreikkalaisen filosofin ja elämäkertakirjailijan Plutarkhosin tekstit puhuttelevat nykyihmistä ja tarjoavat oppeja mielentyyneyden saavuttamiseen. Teos on Juhana Torkin suomentama. Lisätietoja.
LUETTAVAA POIKKEUSTILANTEESSA
Vallitsevana, poikkeuksellisena aikana voi tutustua esimerkiksi seuraaviin:
Vallitsevana, poikkeuksellisena aikana voi tutustua esimerkiksi seuraaviin:
Acta Instituti Romani Finlandiae -julkaisusarja
Suomen Rooman-instituutin tieteellisen julkaisusarjan Acta Instituti Romani Finlandiae tutkimuksia pääsee lukemaan täällä 41. numerosta (2013) alkaen.
Suomen Rooman-instituutin tieteellisen julkaisusarjan Acta Instituti Romani Finlandiae tutkimuksia pääsee lukemaan täällä 41. numerosta (2013) alkaen.
Khelidon – kuulumisia antiikista -blogi
Khelidon on suomalaiset antiikintutkijoiden yhteisöblogi, jonka sisällön pariin pääsee täältä.
Khelidon on suomalaiset antiikintutkijoiden yhteisöblogi, jonka sisällön pariin pääsee täältä.
Arctos-aikakausjulkaisu
Arctos on Klassillis-filologisen yhdistystyksen aikakausjulkaisu, jossa julkaistaan muun muassa artikkeleita ja kirja-arvosteluita. Julkaisu sisältöineen löytyy täältä.
Arctos on Klassillis-filologisen yhdistystyksen aikakausjulkaisu, jossa julkaistaan muun muassa artikkeleita ja kirja-arvosteluita. Julkaisu sisältöineen löytyy täältä.
Tuomas Heikkilä & Ilkka Niiniluoto: Humanistisen tutkimuksen arvo – kuusi murrettavaa myyttiä ja neljä uutta avainta (Opuscula Instituti Romani Finlandiae)
Kirja löytyy sähköisenä täältä.
Kirja löytyy sähköisenä täältä.
Perseus Digital Library:n kreikkalainen ja roomalainen materiaali.
KREIKKAAN JOHDANTOKURSSILLE
Suomen Ateenan-instituutti järjestää 27.9.‒3.11.2020 perus- ja aineopintoja suorittaville opiskelijoille tarkoitetun johdantokurssin antiikin tutkimukseen ja itäisen Välimeren historiaan ja nykypäivään. Monitieteinen kurssi on tarkoitettu esimerkiksi arkeologian, historian, klassillisen filologian, arkkitehtuurin, filosofian ja taiteentutkimuksen opiskelijoille. Hakemus tulee jättää torstaina 30.4.2020 puoliyöhön mennessä. Lisätietoja kurssista löytyy täältä. Hakemus löytyy täältä.
Suomen Ateenan-instituutti järjestää 27.9.‒3.11.2020 perus- ja aineopintoja suorittaville opiskelijoille tarkoitetun johdantokurssin antiikin tutkimukseen ja itäisen Välimeren historiaan ja nykypäivään. Monitieteinen kurssi on tarkoitettu esimerkiksi arkeologian, historian, klassillisen filologian, arkkitehtuurin, filosofian ja taiteentutkimuksen opiskelijoille. Hakemus tulee jättää torstaina 30.4.2020 puoliyöhön mennessä. Lisätietoja kurssista löytyy täältä. Hakemus löytyy täältä.
HUOMIO!
Paideian tämän sivun alla oleviin tapahtumatietoihin liittyen tarkastathan aina ajankohtaisemmista tiedoista, että kyseessä oleva tilaisuus järjestetään, koska osa tilaisuuksista on peruutettu koronavirustilanteen takia.
Paideian tämän sivun alla oleviin tapahtumatietoihin liittyen tarkastathan aina ajankohtaisemmista tiedoista, että kyseessä oleva tilaisuus järjestetään, koska osa tilaisuuksista on peruutettu koronavirustilanteen takia.
PAIDEIAN KEVÄÄN ESITELMÄTILAISUUDET ON PERUTTU
Paideian kevään esitelmät (24.3. klo 17:45 FT Antti Lampinen: ”OK, setähiutale - eli Polemonin hauras helleeniys” ja Jasmin Lukkarin esitelmä 21.4.) joudutaan valitettavasti perumaan koronavirustilanteen takia. Paideia seuraa Turun yliopiston ohjeistusta ja pahoittelee mahdollista aiheutunutta vaivaa.
Paideian kevään esitelmät (24.3. klo 17:45 FT Antti Lampinen: ”OK, setähiutale - eli Polemonin hauras helleeniys” ja Jasmin Lukkarin esitelmä 21.4.) joudutaan valitettavasti perumaan koronavirustilanteen takia. Paideia seuraa Turun yliopiston ohjeistusta ja pahoittelee mahdollista aiheutunutta vaivaa.
ESITELMÄTILAISUUS (PERUTTU, KS. YLLÄ OLEVAT TIEDOT)
Paideian vuoden 2020 toisen esitelmän pitää FT Antti Lampinen (Suomen Ateenan-instituutti) otsikolla "OK, setähiutale - eli Polemonin hauras helleeniys". Turkulaisille tuttu Lampinen on tutkinut etnisten, uskonnollista ja sosiaalisten ryhmien antiikin ajan kuvauksia sekä antiikin ennustustoimintaa, oraakkelikeskuksia ja fysiognomisia teorioita. Tilaisuus on tiistaina 24.3. klo 17:45 Signumin seminaarisalissa 123 Turun yliopistolla ja sisältää kahvi- sekä teetarjoilun.
Lämpimästi tervetuloa!
Paideian vuoden 2020 toisen esitelmän pitää FT Antti Lampinen (Suomen Ateenan-instituutti) otsikolla "OK, setähiutale - eli Polemonin hauras helleeniys". Turkulaisille tuttu Lampinen on tutkinut etnisten, uskonnollista ja sosiaalisten ryhmien antiikin ajan kuvauksia sekä antiikin ennustustoimintaa, oraakkelikeskuksia ja fysiognomisia teorioita. Tilaisuus on tiistaina 24.3. klo 17:45 Signumin seminaarisalissa 123 Turun yliopistolla ja sisältää kahvi- sekä teetarjoilun.
Lämpimästi tervetuloa!
JÄSENTIEDOTTEEN uusin numero on luettavissa täällä. Huom. Antti Lampisen esitelmä 24.3. on jouduttu perumaan, ks. yllä olevat tiedot.
ROOMAAN JOHDANTOKURSSILLE
Haku Suomen Rooman-instituutin järjestämälle johdantokurssille on alkanut. Syksyllä 7.9.–4.10.2020 järjestettävä kurssi on tarkoitettu opiskelijoille, jotka ovat kiinnostuneita etenkin antiikista ja sen jälkivaikutuksesta keskiajalla. Hakuaika päättyy 31.3. Lisätietoja kurssista ja hakulomake löytyvät täältä.
Haku Suomen Rooman-instituutin järjestämälle johdantokurssille on alkanut. Syksyllä 7.9.–4.10.2020 järjestettävä kurssi on tarkoitettu opiskelijoille, jotka ovat kiinnostuneita etenkin antiikista ja sen jälkivaikutuksesta keskiajalla. Hakuaika päättyy 31.3. Lisätietoja kurssista ja hakulomake löytyvät täältä.
TITUS ANDRONICUS TURUN YLIOPPILASTEATTERISSA
Ilmastokatastrofin jälkeinen Eurooppa. Rooma on käynyt kymmenen vuotta veristä sotaa ekoterroristeja vastaan perustarpeista: puhtaasta ruoasta, juomavedestä ja elintilasta. Voitokas roomalaiskenraali Titus palaa kotiin sodasta vain joutuakseen keskelle häijyä valtaistuinpeliä. Seuraa veristä juonittelua ja absurdeja mittasuhteita saava koston kierre. “Titus Andronicus” on Shakespearen varhainen tragedia, joka on Suomessa nähty edellisen kerran 1980-luvun alkupuolella. Esitystaiteilija Vili von Nissinen on sovittanut näytelmän nykyaikaan. Esitystä ei suositella alle 13-vuotiaille ja herkille katsojille. Lisätietoja, esitysajat ja lipunmyynti.
Ilmastokatastrofin jälkeinen Eurooppa. Rooma on käynyt kymmenen vuotta veristä sotaa ekoterroristeja vastaan perustarpeista: puhtaasta ruoasta, juomavedestä ja elintilasta. Voitokas roomalaiskenraali Titus palaa kotiin sodasta vain joutuakseen keskelle häijyä valtaistuinpeliä. Seuraa veristä juonittelua ja absurdeja mittasuhteita saava koston kierre. “Titus Andronicus” on Shakespearen varhainen tragedia, joka on Suomessa nähty edellisen kerran 1980-luvun alkupuolella. Esitystaiteilija Vili von Nissinen on sovittanut näytelmän nykyaikaan. Esitystä ei suositella alle 13-vuotiaille ja herkille katsojille. Lisätietoja, esitysajat ja lipunmyynti.
ESITELMÄTILAISUUS
Paideian vuoden 2020 ensimmäisen esitelmän pitää FM Juha Isotalo (TY) otsikolla "Herodotoksen kuvauksen kohteiden jaettu identiteetti ja muisti". Esitelmä liittyy hänen väitöskirjatutkimukseensa. Tilaisuus on torstaina 20.2. klo 17:45 Signumin seminaarisalissa 123 Turun yliopistolla ja sisältää kahvi- sekä teetarjoilun. Tilaisuuden alussa pidetään yhdistyksen vuosikokous.
Lämpimästi tervetuloa!
Paideian vuoden 2020 ensimmäisen esitelmän pitää FM Juha Isotalo (TY) otsikolla "Herodotoksen kuvauksen kohteiden jaettu identiteetti ja muisti". Esitelmä liittyy hänen väitöskirjatutkimukseensa. Tilaisuus on torstaina 20.2. klo 17:45 Signumin seminaarisalissa 123 Turun yliopistolla ja sisältää kahvi- sekä teetarjoilun. Tilaisuuden alussa pidetään yhdistyksen vuosikokous.
Lämpimästi tervetuloa!
VUOSIKOKOUS 2020
Paideian sääntömääräinen vuosikokous järjestetään torstaina 20.2. klo 17:45 Turun yliopiston luentosalissa SS123 (Signum) Juha Isotalon esitelmän yhteydessä. Esityslista on luettavissa Kokoukset-sivulta ja uusimmasta Acta Diurna -tiedotteesta.
Paideian sääntömääräinen vuosikokous järjestetään torstaina 20.2. klo 17:45 Turun yliopiston luentosalissa SS123 (Signum) Juha Isotalon esitelmän yhteydessä. Esityslista on luettavissa Kokoukset-sivulta ja uusimmasta Acta Diurna -tiedotteesta.
KEVÄÄN TAPAHTUMIA TURUSSA
FM Pasi Ockenström esittää väitöskirjansa ”Platonin ideat - todellisuus informaationa” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 29.2.2020 klo 12.00 (Turun yliopisto, Publicum, Pub 3 -luentosali, Assistentinkatu 7, Turku). Väitöskirja.
TUCEMEMSin kevään toimintaa.
1) Kuukausiesitelmät Aikalassa torstaisin klo 14‒16. Esitelmät:
27.2. Thomas Devaney: “A noise that seems as if it will shake the world apart”: auditory perception and emotional experience in early modern Spain;
26.3. Taina Saarenpää: "Lähteiden julkaisemisen jatkumo";
23.4. Elina Räsänen: "Maskun kirkon keskiaikainen alttarikaappi - esineen elämäkerta 1700 - 1902".
2) Studia Generalia sarja, teemana Valistus. Luennot maanantaisin 17‒19 salissa Agora XX (Yliopistonmäki, Vesilinnankatu 3). Luennot:
3.2. Charlotta Wolff: "Valistuksen tekijät. Tiedon ja tiedonvälittäjien merkitys 1700-luvun yhteiskunnassa";
2.3. Leena Salmi & Hannu Salmi: "Madame de Genlis – valistuksen ja romantiikan pedagogi";
30.3. Mia Korpiola: "Valistuksen merkitys Suomen ja Ruotsin oikeuskehitykseen";
27.4. Jukka Sarjala: "H. G. Porthan ja 1700-luvun tunneteoriat";
25.5. Ulla Ijäs: "Valistus kauppiaiden kirjastoissa 1700–1800-lukujen vaihteen Viipurissa".
Retkiä Agricolan maailmaan -luentosarja Turussa (Aboa vetuksen Factory-sali, Itäinen Rantakatu 4-6). Lisätietoja. (Luentosarja myös Helsingissä, ks. ohjelma.) Luennot:
18.2. klo 17-19. Simo Heininen: "Tuleva piispa kapakkatappelussa - suomalaiset Wittenbergin yliopistossa"; Tuomas M. S. Lehtonen: "Hurskaat laulut suvun maineen pilaajina: Piae cantiones -kokoelma ja Ruuthsuku";
3.3. klo 17-19. Kaisa Häkkinen: "Purjehdusretkiä ja toiviojuonia. Matkasanastoa Mikael Agricolan teoksissa"; Ilari Aalto: "Maanteitä ja leettareita: matkustaminen Suomessa keskiajalla ja 1500-luvulla";
17.3. klo 17-19. Jussi Nuorteva ja Päivi Happonen: "Sähköinen Agricola – kuinka tekoäly avaa asiakirjatiedon"; Jyrki Knuutila: "Mihin kirkkoon Agricola kuului? Miten ja milloin ”luterilainen kirkko” kehittyi Ruotsiin ja Suomeen 1500-luvulla?";
31.3. klo 17-19. Jukka Paarma: "Hemminki Maskulainen -Virsirunoilija ja kirkonmies"; Erkki Tuppurainen: "Hengelisiä wirsiä Suomenkielel muidhen christilisten maacundain tauan iälken - Virsilaulu Suomessa 1500-luvulla".
FM Tommi Alho esittää väitöskirjansa "Classical Education in the Restoration Grammar School: A Case Study of Orationes et carmina aliaque exercitia (Canterbury Cathedral Archives, Lit. MS E41)" julkisesti tarkastettavaksi Åbo Akademissa lauantaina 22.2. klo 12 (Auditorium Armfelt, Arken, Tehtaankatu 2). Väitöskirja.
Seuraava Melko yleistä kielitiedettä -seminaari järjestetään perjantaina 31.1. klo 14.15- n. 17 Turun yliopiston Rosetta I -luentosalissa. Luvassa on kirjaesittely, esitelmiä ja kahvitarjoilu. Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan!
FM Pasi Ockenström esittää väitöskirjansa ”Platonin ideat - todellisuus informaationa” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 29.2.2020 klo 12.00 (Turun yliopisto, Publicum, Pub 3 -luentosali, Assistentinkatu 7, Turku). Väitöskirja.
TUCEMEMSin kevään toimintaa.
1) Kuukausiesitelmät Aikalassa torstaisin klo 14‒16. Esitelmät:
27.2. Thomas Devaney: “A noise that seems as if it will shake the world apart”: auditory perception and emotional experience in early modern Spain;
26.3. Taina Saarenpää: "Lähteiden julkaisemisen jatkumo";
23.4. Elina Räsänen: "Maskun kirkon keskiaikainen alttarikaappi - esineen elämäkerta 1700 - 1902".
2) Studia Generalia sarja, teemana Valistus. Luennot maanantaisin 17‒19 salissa Agora XX (Yliopistonmäki, Vesilinnankatu 3). Luennot:
3.2. Charlotta Wolff: "Valistuksen tekijät. Tiedon ja tiedonvälittäjien merkitys 1700-luvun yhteiskunnassa";
2.3. Leena Salmi & Hannu Salmi: "Madame de Genlis – valistuksen ja romantiikan pedagogi";
30.3. Mia Korpiola: "Valistuksen merkitys Suomen ja Ruotsin oikeuskehitykseen";
27.4. Jukka Sarjala: "H. G. Porthan ja 1700-luvun tunneteoriat";
25.5. Ulla Ijäs: "Valistus kauppiaiden kirjastoissa 1700–1800-lukujen vaihteen Viipurissa".
Retkiä Agricolan maailmaan -luentosarja Turussa (Aboa vetuksen Factory-sali, Itäinen Rantakatu 4-6). Lisätietoja. (Luentosarja myös Helsingissä, ks. ohjelma.) Luennot:
18.2. klo 17-19. Simo Heininen: "Tuleva piispa kapakkatappelussa - suomalaiset Wittenbergin yliopistossa"; Tuomas M. S. Lehtonen: "Hurskaat laulut suvun maineen pilaajina: Piae cantiones -kokoelma ja Ruuthsuku";
3.3. klo 17-19. Kaisa Häkkinen: "Purjehdusretkiä ja toiviojuonia. Matkasanastoa Mikael Agricolan teoksissa"; Ilari Aalto: "Maanteitä ja leettareita: matkustaminen Suomessa keskiajalla ja 1500-luvulla";
17.3. klo 17-19. Jussi Nuorteva ja Päivi Happonen: "Sähköinen Agricola – kuinka tekoäly avaa asiakirjatiedon"; Jyrki Knuutila: "Mihin kirkkoon Agricola kuului? Miten ja milloin ”luterilainen kirkko” kehittyi Ruotsiin ja Suomeen 1500-luvulla?";
31.3. klo 17-19. Jukka Paarma: "Hemminki Maskulainen -Virsirunoilija ja kirkonmies"; Erkki Tuppurainen: "Hengelisiä wirsiä Suomenkielel muidhen christilisten maacundain tauan iälken - Virsilaulu Suomessa 1500-luvulla".
FM Tommi Alho esittää väitöskirjansa "Classical Education in the Restoration Grammar School: A Case Study of Orationes et carmina aliaque exercitia (Canterbury Cathedral Archives, Lit. MS E41)" julkisesti tarkastettavaksi Åbo Akademissa lauantaina 22.2. klo 12 (Auditorium Armfelt, Arken, Tehtaankatu 2). Väitöskirja.
Seuraava Melko yleistä kielitiedettä -seminaari järjestetään perjantaina 31.1. klo 14.15- n. 17 Turun yliopiston Rosetta I -luentosalissa. Luvassa on kirjaesittely, esitelmiä ja kahvitarjoilu. Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan!
KEVÄÄN TAPAHTUMIA HELSINGISSÄ
The Centre of Excellence in Ancient Near Eastern Empires (ANEE) esitelmät: 11.3. klo 14:00-15:30 Willis Monroe pitää esitelmän "New Methods in Quantitative Religious History: The Database of Religious History". (Fabianinkatu 24, huone 524.)
28.4. klo 14:15-16:00 Craige B. Champion pitää esitelmän "Empire, Colonies, and Democracy in Classical Athens". (Fabianinkatu 24, huone 524.)
20.4. Scribal influence on language use -työpaja Helsingin yliopistossa (Metsätalo-rakennus, Unioninkatu 40). Esitelmät: Tanja Säily (HY): "Variation and change in individual writers of early English letters"; Matti Peikola (TY): "Applying knowledge of scribal practices to the study of early printed texts: some examples from 16th-century England"; Timo Korkiakangas (HY): "Intra-Writer Variation in Early Medieval Latin Documents of Italy"; Tommi Alho (TY): "Ligatures in Humanist Greek"; Aino Liira (TY): "Text and paratext: scribal roles in the production of the Middle English Polychronicon manuscripts"; Marika Pulkkinen (HY): "The Role of Secretarial Aid of Scribes in Formation of Paul's Letters"; Martti Leiwo (HY): "Hands and language in ostraka letters from Roman Egypt"; Sonja Dahlgren (HY): "Some remarks on language attitudes and scribal style: Comparison of Egyptian Greek and Medieval English text production practices"; Marja Vierros (HY): "Who is the author, who is the writer? Some remarks on authorship attribution metrics within Greek texts from Egypt"; Saara Kauppinen (HY): "Dialogue markers in Greek verse inscriptions"; Aleksi Mäkilähde (TY): "Code-switching and visual foregrounding: Notes on the Orationes manuscript (Canterbury Cathedral Archives Lit. MS E41)".
25.3.2020 klo 17.00-19.00 "Onko muinaisuudella tulevaisuutta? Suomalainen huippututkimus antiikin Välimeren arvoituksia selvittämässä" -tilaisuus (Tiedekulman Stage, Yliopistonkatu 4). Panelisteina Saana Svärd, Kaius Tuori, Marja Vierros ja Antti Lahelma. Tilaisuuden juontaa Ville Mäkipelto. Lisätietoja.
12.3. klo 16-18 FT Timo Korkiakangas (Metsätalo A215) esittelee erästä tutkimushankkeensa osa-aluetta esitelmässään "Kielitaidon ja käsialan suhde varhaiskeskiaikaisissa italialaisissa asiakirjoissa: alustavia kokeiluja ja tuloksia”.
20.2.2020 ja n. klo 18.54 FM Jyrki Nissi esitelmöi aiheesta "Kuolinhetken yhteisöllisyys myöhäiskeskiaikaisten ihmekertomusten todistajienlausunnoissa" Villa Lanten ystävät ry:n vuosikokouksen yhteydessä.
Klassillis-filologisen yhdistyksen kevään tapahtumia:
18.2. klo 18.15. Hannu Riikonen esitelmöi otsikolla ”Antiikin kirjallisuus ja antiikintutkimus Henrik Gabriel Porthanin kirjastossa”. Porthania 673 (Yliopistonkatu 3);
17.3. klo 18.15. Marke Ahonen. "Galenos lääkärinä ja filosofina". Porthania 673 (Yliopistonkatu 3);
7.4. klo 18.15. Emilia Mataix Ferrándiz. ”What is Law (in the context of Roman trade)?” Porthania 673 (Yliopistonkatu 3).
The Helsinki Research on the Ancient World (HelRAW) seminaari keväällä 2020:
3.2. klo 17:15-18:45 Eeva-Maria Viitanen esitelmöi aiheesta "People and Place in Pompeian Elections: The Significance of Location for Interpretation of Texts" (Luentosali 5, Metsätalo, Unioninkatu 40). Lisätietoja.
2.3. klo 17:15-18:45 Jakub Urbanik esitelmöi aiheesta "The status and law between the centre and periphery. On survival of local laws in the Roman Empire" (Luentosali 11, Metsätalo, Unioninkatu 40). Lisätietoja.
6.4.2020 klo 17:15-18:45: Polina Yordanova (Helsingin yliopisto, otsikko ilmoitetaan myöhemmin) ja Kai Juntunen (Helsingin yliopisto, otsikko ilmoitetaan myöhemmin). (Luentosali 11, Metsätalo, Unioninkatu 40).
11.5.2020 klo 17:15-18:45: Andrew Riggsby (University of Texas at Austin): "Could There be Argentariae?" (Luentosali 7, Metsätalo, Unioninkatu 40).
The Centre of Excellence in Ancient Near Eastern Empires (ANEE) esitelmät: 11.3. klo 14:00-15:30 Willis Monroe pitää esitelmän "New Methods in Quantitative Religious History: The Database of Religious History". (Fabianinkatu 24, huone 524.)
28.4. klo 14:15-16:00 Craige B. Champion pitää esitelmän "Empire, Colonies, and Democracy in Classical Athens". (Fabianinkatu 24, huone 524.)
20.4. Scribal influence on language use -työpaja Helsingin yliopistossa (Metsätalo-rakennus, Unioninkatu 40). Esitelmät: Tanja Säily (HY): "Variation and change in individual writers of early English letters"; Matti Peikola (TY): "Applying knowledge of scribal practices to the study of early printed texts: some examples from 16th-century England"; Timo Korkiakangas (HY): "Intra-Writer Variation in Early Medieval Latin Documents of Italy"; Tommi Alho (TY): "Ligatures in Humanist Greek"; Aino Liira (TY): "Text and paratext: scribal roles in the production of the Middle English Polychronicon manuscripts"; Marika Pulkkinen (HY): "The Role of Secretarial Aid of Scribes in Formation of Paul's Letters"; Martti Leiwo (HY): "Hands and language in ostraka letters from Roman Egypt"; Sonja Dahlgren (HY): "Some remarks on language attitudes and scribal style: Comparison of Egyptian Greek and Medieval English text production practices"; Marja Vierros (HY): "Who is the author, who is the writer? Some remarks on authorship attribution metrics within Greek texts from Egypt"; Saara Kauppinen (HY): "Dialogue markers in Greek verse inscriptions"; Aleksi Mäkilähde (TY): "Code-switching and visual foregrounding: Notes on the Orationes manuscript (Canterbury Cathedral Archives Lit. MS E41)".
25.3.2020 klo 17.00-19.00 "Onko muinaisuudella tulevaisuutta? Suomalainen huippututkimus antiikin Välimeren arvoituksia selvittämässä" -tilaisuus (Tiedekulman Stage, Yliopistonkatu 4). Panelisteina Saana Svärd, Kaius Tuori, Marja Vierros ja Antti Lahelma. Tilaisuuden juontaa Ville Mäkipelto. Lisätietoja.
12.3. klo 16-18 FT Timo Korkiakangas (Metsätalo A215) esittelee erästä tutkimushankkeensa osa-aluetta esitelmässään "Kielitaidon ja käsialan suhde varhaiskeskiaikaisissa italialaisissa asiakirjoissa: alustavia kokeiluja ja tuloksia”.
20.2.2020 ja n. klo 18.54 FM Jyrki Nissi esitelmöi aiheesta "Kuolinhetken yhteisöllisyys myöhäiskeskiaikaisten ihmekertomusten todistajienlausunnoissa" Villa Lanten ystävät ry:n vuosikokouksen yhteydessä.
Klassillis-filologisen yhdistyksen kevään tapahtumia:
18.2. klo 18.15. Hannu Riikonen esitelmöi otsikolla ”Antiikin kirjallisuus ja antiikintutkimus Henrik Gabriel Porthanin kirjastossa”. Porthania 673 (Yliopistonkatu 3);
17.3. klo 18.15. Marke Ahonen. "Galenos lääkärinä ja filosofina". Porthania 673 (Yliopistonkatu 3);
7.4. klo 18.15. Emilia Mataix Ferrándiz. ”What is Law (in the context of Roman trade)?” Porthania 673 (Yliopistonkatu 3).
The Helsinki Research on the Ancient World (HelRAW) seminaari keväällä 2020:
3.2. klo 17:15-18:45 Eeva-Maria Viitanen esitelmöi aiheesta "People and Place in Pompeian Elections: The Significance of Location for Interpretation of Texts" (Luentosali 5, Metsätalo, Unioninkatu 40). Lisätietoja.
2.3. klo 17:15-18:45 Jakub Urbanik esitelmöi aiheesta "The status and law between the centre and periphery. On survival of local laws in the Roman Empire" (Luentosali 11, Metsätalo, Unioninkatu 40). Lisätietoja.
6.4.2020 klo 17:15-18:45: Polina Yordanova (Helsingin yliopisto, otsikko ilmoitetaan myöhemmin) ja Kai Juntunen (Helsingin yliopisto, otsikko ilmoitetaan myöhemmin). (Luentosali 11, Metsätalo, Unioninkatu 40).
11.5.2020 klo 17:15-18:45: Andrew Riggsby (University of Texas at Austin): "Could There be Argentariae?" (Luentosali 7, Metsätalo, Unioninkatu 40).
LATINA-/KREIKKAKERHON KEVÄÄN AIKATAULU
Perinteinen Latina-/Kreikkakerho kokoontuu. Ajankohdaksi valikoitui maanantai klo 12.15–13.45. Paikkana on Feeniks-kirjasto. Kiinnostuneita pyydetään ottamaan yhteyttä kerhonvetäjä Matti Virtaseen.
Perinteinen Latina-/Kreikkakerho kokoontuu. Ajankohdaksi valikoitui maanantai klo 12.15–13.45. Paikkana on Feeniks-kirjasto. Kiinnostuneita pyydetään ottamaan yhteyttä kerhonvetäjä Matti Virtaseen.
60 VUOTTA KLASSILLISTA FILOLOGIAA TURUN YLIOPISTOSSA -JUHLASEMINAARI
Turun yliopiston Klassillisten kielten ja antiikin kulttuurin oppiaineryhmä juhlii tänä vuonna 60-vuotissyntymäpäiviään. Sen kunniaksi järjestetään juhlaseminaarin perjantaina 14.2.2020 klo 12.15 alkaen (Rosetta ls202, Koskenniemenkatu 4). Kaikki ovat lämpimästi tervetulleita! Juhlapäivän huipentaa illallinen ravintola Koulussa. Seminaarin ohjelma löytyy täältä. Menu ja illallisen hinnasto löytyvät täältä. Seminaariin ja illalliselle ilmoittautuminen tapahtuu täällä. Huom. Ilmoittautuminen päättyy 4.2.
Turun yliopiston Klassillisten kielten ja antiikin kulttuurin oppiaineryhmä juhlii tänä vuonna 60-vuotissyntymäpäiviään. Sen kunniaksi järjestetään juhlaseminaarin perjantaina 14.2.2020 klo 12.15 alkaen (Rosetta ls202, Koskenniemenkatu 4). Kaikki ovat lämpimästi tervetulleita! Juhlapäivän huipentaa illallinen ravintola Koulussa. Seminaarin ohjelma löytyy täältä. Menu ja illallisen hinnasto löytyvät täältä. Seminaariin ja illalliselle ilmoittautuminen tapahtuu täällä. Huom. Ilmoittautuminen päättyy 4.2.
ANTIIKINTUTKIMUKSEN PÄIVÄT 2020
Tervetuloa antiikintutkimuksen päiville 24.-25.1.2020 Tampereen yliopistolle! Mukaan kutsutaan kaikki alan toimijat Suomen eri yliopistoista ja tieteenaloilta, kielitieteilijöistä arkeologeihin ja kirjallisuustieteilijöistä historian tutkijoihin. Kyseessä on matalan kynnyksen foorumi, joka on tarkoitettu kaikille alalla toimiville, maisterivaiheen opiskelijoista professoreihin. Ohjelmassa yhdistyvät konferenssiesitelmät ja keskustelut. Erityisesti keskitytään kartoittamaan meneillään olevaa tutkimusta, sekä keskustelmaan antiikintutkimuksen tieteellisestä ja yhteiskunnallisesta relevanssista.
Antiikintutkimuksen päivien väljä teema on "Antiikki ja humanismin tulevaisuus Suomessa". Teemaan liittyvän juhlapuheen pitää VTT Sixten Korkman otsikolla ”Onko humanismi taloutta tärkeämpää?”
Konferenssin rekisteröitymismaksu on opiskelijoilta ja väitöskirjatutkijoilta 20 euroa ja muilta 60 euroa. Maksu sisältää kahvit, perjantain iltatilaisuuden, Vapriikin Ostia-näyttelyyn tutustumisen, sekä tietysti erinomaisen ohjelman. Ilmoittautua voi 10.1. asti täällä. Lämpimästi tervetuloa!
Tervetuloa antiikintutkimuksen päiville 24.-25.1.2020 Tampereen yliopistolle! Mukaan kutsutaan kaikki alan toimijat Suomen eri yliopistoista ja tieteenaloilta, kielitieteilijöistä arkeologeihin ja kirjallisuustieteilijöistä historian tutkijoihin. Kyseessä on matalan kynnyksen foorumi, joka on tarkoitettu kaikille alalla toimiville, maisterivaiheen opiskelijoista professoreihin. Ohjelmassa yhdistyvät konferenssiesitelmät ja keskustelut. Erityisesti keskitytään kartoittamaan meneillään olevaa tutkimusta, sekä keskustelmaan antiikintutkimuksen tieteellisestä ja yhteiskunnallisesta relevanssista.
Antiikintutkimuksen päivien väljä teema on "Antiikki ja humanismin tulevaisuus Suomessa". Teemaan liittyvän juhlapuheen pitää VTT Sixten Korkman otsikolla ”Onko humanismi taloutta tärkeämpää?”
Konferenssin rekisteröitymismaksu on opiskelijoilta ja väitöskirjatutkijoilta 20 euroa ja muilta 60 euroa. Maksu sisältää kahvit, perjantain iltatilaisuuden, Vapriikin Ostia-näyttelyyn tutustumisen, sekä tietysti erinomaisen ohjelman. Ilmoittautua voi 10.1. asti täällä. Lämpimästi tervetuloa!
KIITOS KULUNEESTA VUODESTA
Paideia kiittää jäsenistöään vuodesta 2019 ja toivottaa kaikille mukavaa joulua sekä antoisaa vuotta 2020!
Paideia kiittää jäsenistöään vuodesta 2019 ja toivottaa kaikille mukavaa joulua sekä antoisaa vuotta 2020!
JOULUKUUN TAPAHTUMIA
FM Aleksi Mäkilähde esittää väitöskirjansa ”The Philological-Pragmatic Approach: A Study of Language Choice and Code-Switching in Early Modern English School Performances” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa torstaina 5.12.2019 klo 12 (Turun yliopisto, Quantum, Auditorium, Vesilinnantie 5, Turku). Lisätietoja.
FM Pirjo Hamari väittelee 12.12.2019 kello 12 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta "Roman-period roof tiles in the eastern Mediterranean - towards regional typologies". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Athena, sali 302, Siltavuorenpenger 3 A. Väitöskirja löytyy täältä.
FM Aleksi Mäkilähde esittää väitöskirjansa ”The Philological-Pragmatic Approach: A Study of Language Choice and Code-Switching in Early Modern English School Performances” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa torstaina 5.12.2019 klo 12 (Turun yliopisto, Quantum, Auditorium, Vesilinnantie 5, Turku). Lisätietoja.
FM Pirjo Hamari väittelee 12.12.2019 kello 12 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta "Roman-period roof tiles in the eastern Mediterranean - towards regional typologies". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Athena, sali 302, Siltavuorenpenger 3 A. Väitöskirja löytyy täältä.
ESITELMÄTILAISUUS
Paideian syksyn toisen esitelmän pitää FM Anni Hella otsikolla "Kiistaa kielistä ja käsikirjoituksista – Kreikkalaiset ja latinalaiset Ferrara–Firenzen konsiilissa (1438–1439)". Tilaisuus on torstaina 28.11. klo 17:45 Signumin seminaarisalissa 123 Turun yliopistolla. Esitelmää edeltää yhdistyksen lyhyt vaalikokous. Tilaisuudessa on tarjolla glögiä sekä pientä purtavaa.
Lämpimästi tervetuloa!
Paideian syksyn toisen esitelmän pitää FM Anni Hella otsikolla "Kiistaa kielistä ja käsikirjoituksista – Kreikkalaiset ja latinalaiset Ferrara–Firenzen konsiilissa (1438–1439)". Tilaisuus on torstaina 28.11. klo 17:45 Signumin seminaarisalissa 123 Turun yliopistolla. Esitelmää edeltää yhdistyksen lyhyt vaalikokous. Tilaisuudessa on tarjolla glögiä sekä pientä purtavaa.
Lämpimästi tervetuloa!
ARISTOFANEEN LYSISTRATE HELSINGIN OPISTOTEATTERISSA
Helsingin työväenopiston Opistoteatteri esittää 18.11.–1.12. välisenä aikana Aristofaneen komediaa Lysistrate. Näytelmän on ohjannut Harri Liuksiala ja se perustuu Pentti Saarikosken käännökseen. (Opistotalo, juhlasali, Helsinginkatu 26. Vapaa pääsy, ei ennakkovarauksia.) Lisätietoja.
Helsingin työväenopiston Opistoteatteri esittää 18.11.–1.12. välisenä aikana Aristofaneen komediaa Lysistrate. Näytelmän on ohjannut Harri Liuksiala ja se perustuu Pentti Saarikosken käännökseen. (Opistotalo, juhlasali, Helsinginkatu 26. Vapaa pääsy, ei ennakkovarauksia.) Lisätietoja.
VAALIKOKOUS 2019
Yhdistyksen vuosittainen vaalikokous pidetään torstaina 28.11. klo 17:45 (Signum, SS123) ennen FM Anni Hellan esitelmää.
Kokouksen esityslista:
1§ Kokouksen avaus
2§ Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
3§ Esityslistan hyväksyminen
4§ Johtokunnan jäsenten valinta
- puheenjohtaja
- varapuheenjohtaja
- sihteeri
- rahastonhoitaja
- muut jäsenet (5)
5§ Toiminnantarkastajan ja hänen varamiehensä valinta
6§ Pöytäkirjan tarkastajien (2) valinta
7§ Toimintasuunnitelman ja talousarvion esittäminen vuodelle 2020
8§ Toimintasuunnitelman ja talousarvion hyväksyminen
9§ Ilmoitusasiat
10§ Kokouksen päättäminen
Yhdistyksen vuosittainen vaalikokous pidetään torstaina 28.11. klo 17:45 (Signum, SS123) ennen FM Anni Hellan esitelmää.
Kokouksen esityslista:
1§ Kokouksen avaus
2§ Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
3§ Esityslistan hyväksyminen
4§ Johtokunnan jäsenten valinta
- puheenjohtaja
- varapuheenjohtaja
- sihteeri
- rahastonhoitaja
- muut jäsenet (5)
5§ Toiminnantarkastajan ja hänen varamiehensä valinta
6§ Pöytäkirjan tarkastajien (2) valinta
7§ Toimintasuunnitelman ja talousarvion esittäminen vuodelle 2020
8§ Toimintasuunnitelman ja talousarvion hyväksyminen
9§ Ilmoitusasiat
10§ Kokouksen päättäminen
SYKSYN TAPAHTUMIA TAMPEREELLA
"Ostia, portti Roomaan – Kulttuurien kohtaamisia" -seminaari on Museokeskus Vapriikkissa lauantaina 2.11. 2019 klo 11.30 alkaen. Seminaarin ohjelma löytyy täältä.
Kaksi luentoa, jotka liittyvät Museokeskus Vapriikin "Ostia, portti Roomaan" -näyttelyn avaukseen, ovat Tampereen yliopistolla keskiviikkona 30. 10. ja klo 10–12.30 (PinniB 4113). Luennot ovat seuraavat: klo 10.15 Prof. Christian Laes (University of Manchester) "Inscriptions and Roman social history: encountering 'the common people'" ja klo 11.30 Prof. Marxiano Melotti (Università degli studi Niccolò Cusano) "Between past and present. The liminal identity of Ostia". Lisätietoja.
"Ostia, portti Roomaan – Kulttuurien kohtaamisia" -seminaari on Museokeskus Vapriikkissa lauantaina 2.11. 2019 klo 11.30 alkaen. Seminaarin ohjelma löytyy täältä.
Kaksi luentoa, jotka liittyvät Museokeskus Vapriikin "Ostia, portti Roomaan" -näyttelyn avaukseen, ovat Tampereen yliopistolla keskiviikkona 30. 10. ja klo 10–12.30 (PinniB 4113). Luennot ovat seuraavat: klo 10.15 Prof. Christian Laes (University of Manchester) "Inscriptions and Roman social history: encountering 'the common people'" ja klo 11.30 Prof. Marxiano Melotti (Università degli studi Niccolò Cusano) "Between past and present. The liminal identity of Ostia". Lisätietoja.
