Paideian ensimmäisen puheenjohtajan professori Paavo Nummisen laatima toimintakertomus yhdistyksen perustamisvuodelta 1962: "Paideia, Turun klassillinen yhdistys – Paideia, klassiska föreningen i Åbo" nimisen yhdistyksen esivaiheet sekä sen perustaminen ja toiminta vuonna 1962.
1. Esivaiheet
Kun Helsingissä keväällä 1947 pidettiin klassikkojen päivät, niin lehtori Lauri Hallapään ja allekirjoittaneen (Paavo Numminen) välisessä kanssapuheessa esitettiin ajatus, että Turussakin olisi kutsuttava kokoon latinan kielen opettajat keskustelemaan alansa kysymyksistä ja kuulemaan mahdollisia esityksiä tai esitelmiäkin klassilliseen sivistykseen kuuluvista asioista. Näin tapahtui nähtävästi seuraavana syksynä, ja tästä ensimmäisestä kokouksesta on säilynyt latinankielisen tervehdyspuheen konsepti. Tämän jälkeen voidaan katsoa olleen olemassa yhdistys tai yhtymä Praeceptores linguae Latinae. Mutta tämä yhdistys oli siinä määrin epävirallinen, ettei kokouksista pidetty pöytäkirjaa eikä yhdistykselle valittu virkailijoita eikä sillä ollut minkäänlaisia rahavaroja. Oppikoulujen, sekä suomen- että ruotsinkielisten, latinanopettajat katsottiin ilman muuta yhdistyksen jäseniksi (ilman määriteltyjä velvollisuuksia), ja allekirjoittanut kutsui jäsenet kokoon latinankielisellä ilmoituksella, joka toimitettiin eri koulujen opettajainhuoneisiin. Kokouspaikkana oli Turun klassillisen lyseon opettajain kokoussali. Kirjallisten lähteiden puutteessa ei tämän yhtymän kokouksista ja niissä käsitellyistä asioista voi tehdä tarkkaa selvää. Yhdessäoloja ei tullut edes yhtä kutakin vuotta kohti. Perinteenä oli, että kokoukset avattiin muutamin latinankielisin sanoin.
Tämän yhdistyksen piirissä syntyi ajatus, että Turkuun oli perustettava klassikkojen ja antiikin harrastajien yhdistys, ja niin pidettiinkin Turun yliopistossa (sen opettajainhuoneessa) latinan kielen opettajien kokous toukokuun 19:ntenä (Aemilian päivänä) 1961. Pöytäkirjan mukaan läsnä olivat kokoonkutsujana prof. P. Numminen sekä dos. H. Koskenniemi, lis. E. Salonen, lehtorit L. Koivukoski ja E. Hurme, ylioppilas R. Hedman ja maisteri A. Lindgren, sekä ilmeisesti myös lehtori O. Koivukoski, joka laati pöytäkirjan. Ehdotusta antiikin harrastajien yhdistyksen perustamisesta Turkuun kannatettiin lämpimästi. Valittiin asiaa valmistelemaan toimikunta, johon tulivat prof. Numminen, dos. H. Koskenniemi, vt. prof. R. Westman ja lehtori O. Koivukoski.
2. Yhdistyksen perustaminen
Tämä neljän hengen toimikunta kokoontui 9.4.1962 ja tässä tilaisuudessa päätettiin yhdistyksen perustava kokous pitää Juliuksen päivänä Pridie Idus Apriles vuonna 1962 eli torstaina 12 päivänä huhtikuuta 1962 klo 19.30 Turun yliopiston II luentosalissa, ja kutsu kokoukseen päätettiin lähettää postitse suurelle joukolle kansalaisia, joiden tiedettiin harrastavan klassillista sivistystä. Yhdistyksen tarkoituksesta ja toimintasuunnitelmista mainittiin kokouskutsussa seuraavaa:
… "Tämä yhdistys on aiottu asettaa laajalle pohjalle, yhteiseksi kummallekin kieliryhmälle. Suunnitelmien mukaan se ei olisi ainoastaan tieteellinen tai pedagoginen seura vaan kaikkien niiden kansalaisten yhteenliittymä, jotka pitävät kansallisen sivistyksen kannalta tärkeänä klassillisen perinteen säilyttämistä ja elvyttämistä sekä niiden siteiden lujittamista, jotka yhdistävät meitä kreikkalais-roomalaiseen antiikkiin ja myöhempienkin aikojen latinankielisessä puvussa esiintyvään kulttuuriin."
Kutsu sai osakseen vilkasta mielenkiintoa, niin että määrähetkenä oli paikalla neljättäkymmentä henkeä. Kokouksen avasi allekirjoittanut (Numminen), joka lausuttuaan tervehdyksen esitti sopiviksi katsomiaan näkökohtia. Puheensa yhteydessä hän luki laatimastaan Lucretiuksen suomennoksesta Avernuksen ongelmaa koskevan kohdan. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin sen avaaja ja sihteeriksi lehtori Leena Koivukoski. Keskustelussa käytettiin useita puheenvuoroja, joissa kaikissa pidettiin klassillista yhdistystä tarpeellisena ja puollettiin sen perustamista; puheenvuorojen käyttäjistä pöytäkirjassa mainitaan prof. Tarvo Oksala, rovasti T.G. Joutsi, kouluneuvos Aarne Honka ja tohtori Ragnar Pomoell. Niinpä tehtiin periaatepäätös yhdistyksen perustamisesta; sen jäseniksi ilmoittautui 33 henkeä, ensimmäisenä akateemikko V.A. Koskenniemi. Yhdistyksen nimi jäi vielä lopullisesti päättämättä. Kun sääntöluonnos ei ollut valmis, valittiin väliaikainen toimikunta laatimaan sääntöjä ja tekemään ehdotuksia muista yksityiskohdista. Toimikunnan tuli kutsua kokoon uusi kokous vielä saman kevään kuluessa. Toimikuntaan valittiin puheen- johtajaksi prof. Paavo Numminen ja jäseniksi rov. T.G. Joutsi, vt. prof. Rolf Westman, dos. Heikki Koskenniemi, lakit. lis. Ilmo Kalkas, apul. prof. Paavo Siro, lehtori Olavi Koivukoski, fil. lis. Sven Blomgren ja yliopp. Jaakko Metsänkylä. Virallisten asioiden päätyttyä lehtori Olavi Koivukoski näytti väridiapositiiveja Kreikasta.
Saamansa tehtävän mukaisesti väliaikainen toimikunta laadittuaan sääntöehdotuksen kutsui koolle uuden kokouksen. Tässä tarkoituksessa lähetettiin jäseniksi jo ilmoittautuneille ja eräille muille asianharrastajiksi oletetuille monisteena sääntöehdotus ja siihen liittyvä kokouskutsu; sitä paitsi tiedotettiin tilaisuudesta myös sanomalehdissä. Kokous pidettiin maanantaina toukokuun 21:ntenä (Konstantinuksen päivänä) kello 19.30. Kokousta uhkasi ns. teknillinen häiriö, sillä juuri siksi hetkeksi oli korjaustöitä varten päätetty katkaista sähkövirta Turun yliopiston rakennuksista. Kokous kumminkin pidettiin pohjolan keväisen valon ja muutamien kynttilöiden suodessa apuansa, joten ei ollut pakko lukukauden jo lähestyessä loppuansa lykätä yhdistyksen perustamista syksyyn.
Tähän toiseen ja varsinaiseen perustavaan kokoukseen saapui 30 jäseneksi jo ilmoittautunutta tai ilmoittautuvaa. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Numminen ja sihteeriksi lehtori Olavi Koivukoski. Edellisessä tehty periaatepäätös vahvistettiin ja niin ollen päätettiin perustaa yhdistys, jonka tarkoituksena on "virittää ja ylläpitää kreikkalais-roomalaiseen muinaisuuteen kohdistuvaa mielenkiintoa, edistää antiikin tutkimusta ja klassillisten kielten opetusta sekä yhdistää klassillista sivistystä harrastavia kansalaisia". Tämän jälkeen väliaikaisen toimikunnan taholta esitettiin yhdistykselle nimeksi "Paideia, Turun klassillinen yhdistys – Paideia, klassiska föreningen i Åbo". "Ehdotusta kannatettiin lämpimästi ja se hyväksyttiin yksimielisesti", mainitaan pöytäkirjassa. Epäilemättä nimeä on pidettävä onnistuneena, sillä se osoittaa selvästi yhdistyksen aatteelliset päämäärät. Eräässä lehdille laaditussa selostuksessa sanotaan: "Kreikan sana 'paideia' merkitsee opetusta, kasvatusta ja sivistystä sekä toimintana että tuloksena, ihmisen kehittämistä suurempaan ihmisyyteen". Nimen hyväksymisen jälkeen tarkastettiin sääntöehdotus ja siihen tehtiin perusteellisen harkinnan jälkeen useita muutosehdotuksia. Säännöistä esitettiin myös ruotsinkielinen versio. Sen jälkeen valittiin hyväksyttyjen sääntöjen mukaiset toimihenkilöt. Siten tuli puheenjohtajaksi prof. Paavo Numminen, varapuheenjohtajaksi fil. tri Ragnar Pomoell, sihteeriksi leht. Olavi Koivukoski, rahastonhoitajaksi fil. maist. Heikki Aaltonen sekä muiksi johtokunnan jäseniksi vt. prof. Rolf. Westman, lakit. lis. Ilmo Kalkas, dos. Heikki Koskenniemi, fil. lis. Sven Blomgren ja yliopp. Jaakko Metsänkylä. Yhdistyksen jäsenmaksuksi hyväksyttiin 300 mk – paitsi opiskelijoilta 150 mk. Tilintarkastajiksi valittiin kansleri Niilo Ikola ja rovasti T.G. Joutsi, varatilintarkastajiksi fil. maisterit Astra Lindgren ja Kerttu Rautaniemi. Koska aika oli kulunut myöhälle, lykättiin ilmoitettu esitelmä seuraavaan kokoukseen. Uusia jäseniä liittyi yhdistykseen niin paljon, että koko jäsenmäärä nyt nousi 50:een. (Kaikki jäseniksi pyrkineet johtokunta on hyväksynyt.)
3. Syyskausi 1962. Yhdistyksen rekisteröinti
Syyskaudella 1962 Paideian toiminta on päässyt hyvään alkuun. Kokouksia on ollut kaksi: lokakuun Iduksena eli 15:ntenä, Vergiliuksen syntymäpäivänä, sekä joulukuun 7:ntenä, Ciceron kuolinpäivänä. Jälkimmäisen kokouksen avaaja huomauttikin, että peräkkäiset merkkipäivät: Suomen itsenäisyyspäivä (6/12), Ciceron kuolin- (7/12) ja Horatiuksen syntymäpäivä (8/12) eivät ole siinä määrin erillään toisistaan kuin voisi luulla. Edellisessä kokouksessa prof. Numminen piti esitelmän "Nykyisiä käsityksiä Horatiuksesta" ja jälkimmäisessä dosentti Holger Thesleff aiheesta "Sparta, idé och verklighet". Kummankin esitelmän johdosta käytettiin joitakin puheenvuoroja.
Paljon työtä ja huomiota on vaatinut yhdistyksen rekisteröiminen. Johtokunta antoi kokouksessaan 28/9 sihteerille tehtäväksi ryhtyä toimiin, että yhdistys saataisiin rekisteröidyksi. Sihteeri tekikin asianomaisen ilmoituksen aatteellisen yhdistyksen yhdistysrekisteriin merkitsemistä varten, mikä ilmoitus liitteineen jätettynä paikallisviranomaisille 12/11 1962 saapui oikeusministeriöön 15/11. Oikeusministeriö teki kumminkin useita huomautuksia yhdistyksen sääntöjä vastaan ja palautti asiakirjat. Tämän johdosta yhdistyksen johtokunta käsitteli ehdotettuja sääntöjen muutoksia alustavasti kokouksessaan 7/12, minkä jälkeen yhdistyksen kokous samana päivänä hyväksyi niitä koko joukon. Vielä tämän jälkeen oikeusministeriö palautti rekisteröimispaperit vähäisten muutosten tekemistä varten. Tällöin puheenjohtaja ja sihteeri, ajan voittamiseksi kutsumatta yhdistystä kokoon, tekivät sääntöihin vaaditut muutokset, minkä jälkeen asiakirjat jälleen lähetettiin oikeusministeriöön. Vihdoin 14 päivänä tammikuuta 1963 Oikeusministeriö hyväksyi yhdistyksen merkittäväksi yhdistysrekisteriin, jolloin yhdistyksen nimeen liitettiin r.y. Tämä tapaus ei siis oikeastaan kuulu siihen aikajaksoon, jota tämä toimintakertomus koskee. Puheenjohtaja ja sihteeri toivovat, että yhdistys jälkikäteen antaa hyväksymisen heidän menettelylleen, joka on käsitettävä jonkinlaiseksi oikotieksi.
Yhdistyksen muusta toiminnasta on mainittava kunnianosoitukset. Yhdistys on sähkeellä onnitellut johtokunnan jäsentä lakit. lis. Ilmo Kalkasta, joka 3.8.1962 täytti 70 vuotta. Adressein on kunnioitettu yhdistyksen ensimmäisen jäsenen akateemikko V.A. Koskenniemen ja johtokunnan opiskelijajäsenen ylioppilas Jaakko Metsänkylän muistoa.
Kuten mainittu, yhdistys on syyskaudella 1962 kokoontunut kaksi kertaa, ja sen kokouksien menosta kertoo pöytäkirjoissa 14 pykälää. Niinikään johtokunta on pitänyt kaksi jo edellä mainittua kokousta, ja sen käsittelyistä on karttunut pöytäkirjoihin 8 pykälää.
Yhdistyksen rahavarat olivat vuoden päättyessä 7019 vmk.
Turussa 21 päivänä helmikuuta 1963
johtokunnan puolesta
puheenjohtaja
1. Esivaiheet
Kun Helsingissä keväällä 1947 pidettiin klassikkojen päivät, niin lehtori Lauri Hallapään ja allekirjoittaneen (Paavo Numminen) välisessä kanssapuheessa esitettiin ajatus, että Turussakin olisi kutsuttava kokoon latinan kielen opettajat keskustelemaan alansa kysymyksistä ja kuulemaan mahdollisia esityksiä tai esitelmiäkin klassilliseen sivistykseen kuuluvista asioista. Näin tapahtui nähtävästi seuraavana syksynä, ja tästä ensimmäisestä kokouksesta on säilynyt latinankielisen tervehdyspuheen konsepti. Tämän jälkeen voidaan katsoa olleen olemassa yhdistys tai yhtymä Praeceptores linguae Latinae. Mutta tämä yhdistys oli siinä määrin epävirallinen, ettei kokouksista pidetty pöytäkirjaa eikä yhdistykselle valittu virkailijoita eikä sillä ollut minkäänlaisia rahavaroja. Oppikoulujen, sekä suomen- että ruotsinkielisten, latinanopettajat katsottiin ilman muuta yhdistyksen jäseniksi (ilman määriteltyjä velvollisuuksia), ja allekirjoittanut kutsui jäsenet kokoon latinankielisellä ilmoituksella, joka toimitettiin eri koulujen opettajainhuoneisiin. Kokouspaikkana oli Turun klassillisen lyseon opettajain kokoussali. Kirjallisten lähteiden puutteessa ei tämän yhtymän kokouksista ja niissä käsitellyistä asioista voi tehdä tarkkaa selvää. Yhdessäoloja ei tullut edes yhtä kutakin vuotta kohti. Perinteenä oli, että kokoukset avattiin muutamin latinankielisin sanoin.
Tämän yhdistyksen piirissä syntyi ajatus, että Turkuun oli perustettava klassikkojen ja antiikin harrastajien yhdistys, ja niin pidettiinkin Turun yliopistossa (sen opettajainhuoneessa) latinan kielen opettajien kokous toukokuun 19:ntenä (Aemilian päivänä) 1961. Pöytäkirjan mukaan läsnä olivat kokoonkutsujana prof. P. Numminen sekä dos. H. Koskenniemi, lis. E. Salonen, lehtorit L. Koivukoski ja E. Hurme, ylioppilas R. Hedman ja maisteri A. Lindgren, sekä ilmeisesti myös lehtori O. Koivukoski, joka laati pöytäkirjan. Ehdotusta antiikin harrastajien yhdistyksen perustamisesta Turkuun kannatettiin lämpimästi. Valittiin asiaa valmistelemaan toimikunta, johon tulivat prof. Numminen, dos. H. Koskenniemi, vt. prof. R. Westman ja lehtori O. Koivukoski.
2. Yhdistyksen perustaminen
Tämä neljän hengen toimikunta kokoontui 9.4.1962 ja tässä tilaisuudessa päätettiin yhdistyksen perustava kokous pitää Juliuksen päivänä Pridie Idus Apriles vuonna 1962 eli torstaina 12 päivänä huhtikuuta 1962 klo 19.30 Turun yliopiston II luentosalissa, ja kutsu kokoukseen päätettiin lähettää postitse suurelle joukolle kansalaisia, joiden tiedettiin harrastavan klassillista sivistystä. Yhdistyksen tarkoituksesta ja toimintasuunnitelmista mainittiin kokouskutsussa seuraavaa:
… "Tämä yhdistys on aiottu asettaa laajalle pohjalle, yhteiseksi kummallekin kieliryhmälle. Suunnitelmien mukaan se ei olisi ainoastaan tieteellinen tai pedagoginen seura vaan kaikkien niiden kansalaisten yhteenliittymä, jotka pitävät kansallisen sivistyksen kannalta tärkeänä klassillisen perinteen säilyttämistä ja elvyttämistä sekä niiden siteiden lujittamista, jotka yhdistävät meitä kreikkalais-roomalaiseen antiikkiin ja myöhempienkin aikojen latinankielisessä puvussa esiintyvään kulttuuriin."
Kutsu sai osakseen vilkasta mielenkiintoa, niin että määrähetkenä oli paikalla neljättäkymmentä henkeä. Kokouksen avasi allekirjoittanut (Numminen), joka lausuttuaan tervehdyksen esitti sopiviksi katsomiaan näkökohtia. Puheensa yhteydessä hän luki laatimastaan Lucretiuksen suomennoksesta Avernuksen ongelmaa koskevan kohdan. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin sen avaaja ja sihteeriksi lehtori Leena Koivukoski. Keskustelussa käytettiin useita puheenvuoroja, joissa kaikissa pidettiin klassillista yhdistystä tarpeellisena ja puollettiin sen perustamista; puheenvuorojen käyttäjistä pöytäkirjassa mainitaan prof. Tarvo Oksala, rovasti T.G. Joutsi, kouluneuvos Aarne Honka ja tohtori Ragnar Pomoell. Niinpä tehtiin periaatepäätös yhdistyksen perustamisesta; sen jäseniksi ilmoittautui 33 henkeä, ensimmäisenä akateemikko V.A. Koskenniemi. Yhdistyksen nimi jäi vielä lopullisesti päättämättä. Kun sääntöluonnos ei ollut valmis, valittiin väliaikainen toimikunta laatimaan sääntöjä ja tekemään ehdotuksia muista yksityiskohdista. Toimikunnan tuli kutsua kokoon uusi kokous vielä saman kevään kuluessa. Toimikuntaan valittiin puheen- johtajaksi prof. Paavo Numminen ja jäseniksi rov. T.G. Joutsi, vt. prof. Rolf Westman, dos. Heikki Koskenniemi, lakit. lis. Ilmo Kalkas, apul. prof. Paavo Siro, lehtori Olavi Koivukoski, fil. lis. Sven Blomgren ja yliopp. Jaakko Metsänkylä. Virallisten asioiden päätyttyä lehtori Olavi Koivukoski näytti väridiapositiiveja Kreikasta.
Saamansa tehtävän mukaisesti väliaikainen toimikunta laadittuaan sääntöehdotuksen kutsui koolle uuden kokouksen. Tässä tarkoituksessa lähetettiin jäseniksi jo ilmoittautuneille ja eräille muille asianharrastajiksi oletetuille monisteena sääntöehdotus ja siihen liittyvä kokouskutsu; sitä paitsi tiedotettiin tilaisuudesta myös sanomalehdissä. Kokous pidettiin maanantaina toukokuun 21:ntenä (Konstantinuksen päivänä) kello 19.30. Kokousta uhkasi ns. teknillinen häiriö, sillä juuri siksi hetkeksi oli korjaustöitä varten päätetty katkaista sähkövirta Turun yliopiston rakennuksista. Kokous kumminkin pidettiin pohjolan keväisen valon ja muutamien kynttilöiden suodessa apuansa, joten ei ollut pakko lukukauden jo lähestyessä loppuansa lykätä yhdistyksen perustamista syksyyn.
Tähän toiseen ja varsinaiseen perustavaan kokoukseen saapui 30 jäseneksi jo ilmoittautunutta tai ilmoittautuvaa. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Numminen ja sihteeriksi lehtori Olavi Koivukoski. Edellisessä tehty periaatepäätös vahvistettiin ja niin ollen päätettiin perustaa yhdistys, jonka tarkoituksena on "virittää ja ylläpitää kreikkalais-roomalaiseen muinaisuuteen kohdistuvaa mielenkiintoa, edistää antiikin tutkimusta ja klassillisten kielten opetusta sekä yhdistää klassillista sivistystä harrastavia kansalaisia". Tämän jälkeen väliaikaisen toimikunnan taholta esitettiin yhdistykselle nimeksi "Paideia, Turun klassillinen yhdistys – Paideia, klassiska föreningen i Åbo". "Ehdotusta kannatettiin lämpimästi ja se hyväksyttiin yksimielisesti", mainitaan pöytäkirjassa. Epäilemättä nimeä on pidettävä onnistuneena, sillä se osoittaa selvästi yhdistyksen aatteelliset päämäärät. Eräässä lehdille laaditussa selostuksessa sanotaan: "Kreikan sana 'paideia' merkitsee opetusta, kasvatusta ja sivistystä sekä toimintana että tuloksena, ihmisen kehittämistä suurempaan ihmisyyteen". Nimen hyväksymisen jälkeen tarkastettiin sääntöehdotus ja siihen tehtiin perusteellisen harkinnan jälkeen useita muutosehdotuksia. Säännöistä esitettiin myös ruotsinkielinen versio. Sen jälkeen valittiin hyväksyttyjen sääntöjen mukaiset toimihenkilöt. Siten tuli puheenjohtajaksi prof. Paavo Numminen, varapuheenjohtajaksi fil. tri Ragnar Pomoell, sihteeriksi leht. Olavi Koivukoski, rahastonhoitajaksi fil. maist. Heikki Aaltonen sekä muiksi johtokunnan jäseniksi vt. prof. Rolf. Westman, lakit. lis. Ilmo Kalkas, dos. Heikki Koskenniemi, fil. lis. Sven Blomgren ja yliopp. Jaakko Metsänkylä. Yhdistyksen jäsenmaksuksi hyväksyttiin 300 mk – paitsi opiskelijoilta 150 mk. Tilintarkastajiksi valittiin kansleri Niilo Ikola ja rovasti T.G. Joutsi, varatilintarkastajiksi fil. maisterit Astra Lindgren ja Kerttu Rautaniemi. Koska aika oli kulunut myöhälle, lykättiin ilmoitettu esitelmä seuraavaan kokoukseen. Uusia jäseniä liittyi yhdistykseen niin paljon, että koko jäsenmäärä nyt nousi 50:een. (Kaikki jäseniksi pyrkineet johtokunta on hyväksynyt.)
3. Syyskausi 1962. Yhdistyksen rekisteröinti
Syyskaudella 1962 Paideian toiminta on päässyt hyvään alkuun. Kokouksia on ollut kaksi: lokakuun Iduksena eli 15:ntenä, Vergiliuksen syntymäpäivänä, sekä joulukuun 7:ntenä, Ciceron kuolinpäivänä. Jälkimmäisen kokouksen avaaja huomauttikin, että peräkkäiset merkkipäivät: Suomen itsenäisyyspäivä (6/12), Ciceron kuolin- (7/12) ja Horatiuksen syntymäpäivä (8/12) eivät ole siinä määrin erillään toisistaan kuin voisi luulla. Edellisessä kokouksessa prof. Numminen piti esitelmän "Nykyisiä käsityksiä Horatiuksesta" ja jälkimmäisessä dosentti Holger Thesleff aiheesta "Sparta, idé och verklighet". Kummankin esitelmän johdosta käytettiin joitakin puheenvuoroja.
Paljon työtä ja huomiota on vaatinut yhdistyksen rekisteröiminen. Johtokunta antoi kokouksessaan 28/9 sihteerille tehtäväksi ryhtyä toimiin, että yhdistys saataisiin rekisteröidyksi. Sihteeri tekikin asianomaisen ilmoituksen aatteellisen yhdistyksen yhdistysrekisteriin merkitsemistä varten, mikä ilmoitus liitteineen jätettynä paikallisviranomaisille 12/11 1962 saapui oikeusministeriöön 15/11. Oikeusministeriö teki kumminkin useita huomautuksia yhdistyksen sääntöjä vastaan ja palautti asiakirjat. Tämän johdosta yhdistyksen johtokunta käsitteli ehdotettuja sääntöjen muutoksia alustavasti kokouksessaan 7/12, minkä jälkeen yhdistyksen kokous samana päivänä hyväksyi niitä koko joukon. Vielä tämän jälkeen oikeusministeriö palautti rekisteröimispaperit vähäisten muutosten tekemistä varten. Tällöin puheenjohtaja ja sihteeri, ajan voittamiseksi kutsumatta yhdistystä kokoon, tekivät sääntöihin vaaditut muutokset, minkä jälkeen asiakirjat jälleen lähetettiin oikeusministeriöön. Vihdoin 14 päivänä tammikuuta 1963 Oikeusministeriö hyväksyi yhdistyksen merkittäväksi yhdistysrekisteriin, jolloin yhdistyksen nimeen liitettiin r.y. Tämä tapaus ei siis oikeastaan kuulu siihen aikajaksoon, jota tämä toimintakertomus koskee. Puheenjohtaja ja sihteeri toivovat, että yhdistys jälkikäteen antaa hyväksymisen heidän menettelylleen, joka on käsitettävä jonkinlaiseksi oikotieksi.
Yhdistyksen muusta toiminnasta on mainittava kunnianosoitukset. Yhdistys on sähkeellä onnitellut johtokunnan jäsentä lakit. lis. Ilmo Kalkasta, joka 3.8.1962 täytti 70 vuotta. Adressein on kunnioitettu yhdistyksen ensimmäisen jäsenen akateemikko V.A. Koskenniemen ja johtokunnan opiskelijajäsenen ylioppilas Jaakko Metsänkylän muistoa.
Kuten mainittu, yhdistys on syyskaudella 1962 kokoontunut kaksi kertaa, ja sen kokouksien menosta kertoo pöytäkirjoissa 14 pykälää. Niinikään johtokunta on pitänyt kaksi jo edellä mainittua kokousta, ja sen käsittelyistä on karttunut pöytäkirjoihin 8 pykälää.
Yhdistyksen rahavarat olivat vuoden päättyessä 7019 vmk.
Turussa 21 päivänä helmikuuta 1963
johtokunnan puolesta
puheenjohtaja