Arto Kivimäki: Ilias lapsille (Teos)
Länsimaisen kirjallisuuden starttipistooli, Homeroksen Ilias, on pistämätön tarina Troijan kymmenvuotisen sodan loppuvaiheista. Teos on kiehtonut lukijoita yli kaksi ja puoli tuhatta vuotta. Se pitää sisällään jännitystä, rakkautta, urhoollisia sankareita ja hurjia taisteluja. Moni keskustelee Iliaasta sujuvasti, mutta ihan kaikki heistä eivät sitä välttämättä ole lukeneet. Viimeistään nyt kannattaa! Arto Kivimäen Ilias lapsille kertoo suorasanaisesti ja jännittävästi Troijan ja Akhilleuksen kohtalon päivistä. Mika Launiksen ihana kuvitus herättää tämän historian ja tarun loistokeitoksen eloon. Lisätietoja.
Länsimaisen kirjallisuuden starttipistooli, Homeroksen Ilias, on pistämätön tarina Troijan kymmenvuotisen sodan loppuvaiheista. Teos on kiehtonut lukijoita yli kaksi ja puoli tuhatta vuotta. Se pitää sisällään jännitystä, rakkautta, urhoollisia sankareita ja hurjia taisteluja. Moni keskustelee Iliaasta sujuvasti, mutta ihan kaikki heistä eivät sitä välttämättä ole lukeneet. Viimeistään nyt kannattaa! Arto Kivimäen Ilias lapsille kertoo suorasanaisesti ja jännittävästi Troijan ja Akhilleuksen kohtalon päivistä. Mika Launiksen ihana kuvitus herättää tämän historian ja tarun loistokeitoksen eloon. Lisätietoja.
Euripides: Alkestis, Foinikian naiset, Turvananojat, Hekabe, Andromakhe, Rhesos (Teos)
Euripides (n. 480–406 eaa.) oli nuorin Kreikan kolmesta suuresta tragediakirjailijasta Aiskhyloksen ja Sofokleen jälkeen. Itse Aristoteles kutsui Runousopissaan Euripidesta ”runoilijoista traagisimmaksi”. Tähän niteeseen on koottu kuusi ennen suomentamatonta Euripideen näytelmää Alkestis, Foinikian naiset, Turvananojat, Hekabe, Andromakhe ja Rhesos. Lisäksi kirja esittelee ja taustoittaa Euripideen elämää ja työtä. Teoksen ovat suomentaneet Liisa Kaski, Tua Korhonen ja Vesa Vahtikari, ja sen ulkoasusta vastaa Jenni Saari. Lisätietoja.
Euripides (n. 480–406 eaa.) oli nuorin Kreikan kolmesta suuresta tragediakirjailijasta Aiskhyloksen ja Sofokleen jälkeen. Itse Aristoteles kutsui Runousopissaan Euripidesta ”runoilijoista traagisimmaksi”. Tähän niteeseen on koottu kuusi ennen suomentamatonta Euripideen näytelmää Alkestis, Foinikian naiset, Turvananojat, Hekabe, Andromakhe ja Rhesos. Lisäksi kirja esittelee ja taustoittaa Euripideen elämää ja työtä. Teoksen ovat suomentaneet Liisa Kaski, Tua Korhonen ja Vesa Vahtikari, ja sen ulkoasusta vastaa Jenni Saari. Lisätietoja.
Jaakkojuhani Peltonen: Aleksanteri Suuri – sankari ja myytti (Gaudeamus)
Aleksanteri Suuri - sankari ja myytti esittelee, millä tavoin legendaarista soturia on vuosituhansien ajan hyödynnetty moninaisten poliittisten, moraalisten ja ideologisten tarkoitusperien ajamiseen. Aleksanteria on pidetty niin Zeuksen kuin Egyptin viimeisen faaraonkin poikana, ja esimerkiksi profeetta Danielin näkyjen nelipäisen leopardin ja Koraanin Kaksisarvisen on tulkittu viittaavan häneen. Aleksanteri on myös innoittanut taiteentekijöitä. Keskiajalla Aleksanterista kertovaa kirjallisuutta julkaistiin Skandinaviaa ja Kaakkois-Aasiaa myöten, ja sittemmin hän on löytänyt paikkansa muun muassa Bollywood-elokuvien ja japanilaisen animaation kuvastossa. Lisätietoja.
Aleksanteri Suuri - sankari ja myytti esittelee, millä tavoin legendaarista soturia on vuosituhansien ajan hyödynnetty moninaisten poliittisten, moraalisten ja ideologisten tarkoitusperien ajamiseen. Aleksanteria on pidetty niin Zeuksen kuin Egyptin viimeisen faaraonkin poikana, ja esimerkiksi profeetta Danielin näkyjen nelipäisen leopardin ja Koraanin Kaksisarvisen on tulkittu viittaavan häneen. Aleksanteri on myös innoittanut taiteentekijöitä. Keskiajalla Aleksanterista kertovaa kirjallisuutta julkaistiin Skandinaviaa ja Kaakkois-Aasiaa myöten, ja sittemmin hän on löytänyt paikkansa muun muassa Bollywood-elokuvien ja japanilaisen animaation kuvastossa. Lisätietoja.
Antti Saari: Kasvatusteoria antiikista nykypäivään (Gaudeamus)
Kasvatusteoria antiikista nykypäivään esittelee ajalliset kerrostumat nykymuotoisen kasvatusteorian taustalla ja osoittaa, millä tavalla menneisyyden käsitykset ihmisestä, kasvatuksesta ja yhteiskunnasta muovaavat käytäntöjä edelleen. Kytköksiin liittyy usein myös poliittisia ja aatteellisia aineksia. Kasvatus- ja koulutusalan toimijoille ohittamaton teos tarjoaa yksissä kansissa länsimaisen kasvatuksen aatehistorian ja filosofian. Se houkuttelee myös oman kasvatusteoreettisen mielikuvituksen käyttöön - pohtimaan uudenlaisia teoreettisen ymmärryksen mahdollisuuksia. Lisätietoja.
Kasvatusteoria antiikista nykypäivään esittelee ajalliset kerrostumat nykymuotoisen kasvatusteorian taustalla ja osoittaa, millä tavalla menneisyyden käsitykset ihmisestä, kasvatuksesta ja yhteiskunnasta muovaavat käytäntöjä edelleen. Kytköksiin liittyy usein myös poliittisia ja aatteellisia aineksia. Kasvatus- ja koulutusalan toimijoille ohittamaton teos tarjoaa yksissä kansissa länsimaisen kasvatuksen aatehistorian ja filosofian. Se houkuttelee myös oman kasvatusteoreettisen mielikuvituksen käyttöön - pohtimaan uudenlaisia teoreettisen ymmärryksen mahdollisuuksia. Lisätietoja.
Dante Alighieri: Kansankielestä (Faros)
Kansankielestä (De vulgari eloquentia) on maanpaossa vaeltaneen poliittisen pakolaisen pieni mutta painava kirja. Vuonna 1302 Dante Alighieri sai kuolemantuomion ja hänet karkotettiin Firenzestä. Italian kielellinen ja poliittinen murros heijastui Danten tuotantoon tätä seuranneina pakolaisuuden vuosina. Teos Kansankielestä pyrki kohottamaan italian kielen muiden romaanisten kielten ja latinan rinnalle, vieläpä niiden ohi runouden kielenä. Muotoutuvan Euroopan kohtalot, kielten vaiheet ja Danten ajatus "maailmasta isänmaana" ovat aiheina yhä ajankohtaisia. Teos jäi keskeneräiseksi, mutta se oli pioneerityö kielten synnystä, olemuksesta, leviämisestä ja käytöstä Euroopassa. Teos ilmestyy nyt ensi kertaa suomeksi Päivi Mehtosen ja Jaana Vaahteran suomentamana. Kaksikielinen editio tarjoaa lukijalle latinankielisen alkutekstin lisäksi laajan johdannon ja selitysosan. Lisätietoja.
Kansankielestä (De vulgari eloquentia) on maanpaossa vaeltaneen poliittisen pakolaisen pieni mutta painava kirja. Vuonna 1302 Dante Alighieri sai kuolemantuomion ja hänet karkotettiin Firenzestä. Italian kielellinen ja poliittinen murros heijastui Danten tuotantoon tätä seuranneina pakolaisuuden vuosina. Teos Kansankielestä pyrki kohottamaan italian kielen muiden romaanisten kielten ja latinan rinnalle, vieläpä niiden ohi runouden kielenä. Muotoutuvan Euroopan kohtalot, kielten vaiheet ja Danten ajatus "maailmasta isänmaana" ovat aiheina yhä ajankohtaisia. Teos jäi keskeneräiseksi, mutta se oli pioneerityö kielten synnystä, olemuksesta, leviämisestä ja käytöstä Euroopassa. Teos ilmestyy nyt ensi kertaa suomeksi Päivi Mehtosen ja Jaana Vaahteran suomentamana. Kaksikielinen editio tarjoaa lukijalle latinankielisen alkutekstin lisäksi laajan johdannon ja selitysosan. Lisätietoja.
Reko Tikka (toim.): Homeromanteion (Osuuskunta Poesia)
Monet jo antiikin oraakkeleille esitetyt kysymykset ovat edelleen ajankohtaisia: vapaudunko orjuudesta, onko myötäjäisiä luvassa, pelastunko sykofanteilta, huutokaupataanko omaisuuteni, uhkaako minua maastakarkotus vai tuleeko minusta senaattori, onko minut myrkytetty? Homeros ei ole vain paras runoilija, vaan häntä pidettiin myös joka alan asiantuntijana. Siksi juuri Homerokselta löytyy vastaus. Ja vaikkei nopanheitto koskaan kumoaisi sattumaa, niin onhan noppa toki uskottavampi ennustusväline kuin juusto tai seula. Niinpä Homeromanteion, homeerisiin teksteihin perustuva muinainen arpaoraakkeli, ratkaisee kaikki elämän ongelmat. Teoksen on toimittanut ja varustanut selityksin Reko Tikka. Lisätietoja.
Monet jo antiikin oraakkeleille esitetyt kysymykset ovat edelleen ajankohtaisia: vapaudunko orjuudesta, onko myötäjäisiä luvassa, pelastunko sykofanteilta, huutokaupataanko omaisuuteni, uhkaako minua maastakarkotus vai tuleeko minusta senaattori, onko minut myrkytetty? Homeros ei ole vain paras runoilija, vaan häntä pidettiin myös joka alan asiantuntijana. Siksi juuri Homerokselta löytyy vastaus. Ja vaikkei nopanheitto koskaan kumoaisi sattumaa, niin onhan noppa toki uskottavampi ennustusväline kuin juusto tai seula. Niinpä Homeromanteion, homeerisiin teksteihin perustuva muinainen arpaoraakkeli, ratkaisee kaikki elämän ongelmat. Teoksen on toimittanut ja varustanut selityksin Reko Tikka. Lisätietoja.
Lucius Annaeus Seneca: Kirjeet Luciliukselle (Basam Books)
Senecan etiikkaa ja moraalia käsittelevä Kirjeet Luciliukselle (Epistulae morales ad Lucilium) on hänen filosofisen tuotantonsa kirkkain helmi, kosmopoliittinen ihmisrakkauden testamentti. Kirjeissään Seneca etsii keinoja hyveen, viisauden ja onnellisuuden saavuttamiseksi, luonnonmukaisen elämäntavan löytämiseksi ja kuolemanpelon voittamiseksi. Kirjeet Luciliukselle on humanismin ikuinen klassikko, jonka filosofia ja jälkipolville suunnatut elämänohjeet ovat edelleen yhtä ajankohtaisia kuin varhaisen keisariajan Roomassa. Teoksen on suomentanut Antti T. Oikarinen. Lisätietoja.
Senecan etiikkaa ja moraalia käsittelevä Kirjeet Luciliukselle (Epistulae morales ad Lucilium) on hänen filosofisen tuotantonsa kirkkain helmi, kosmopoliittinen ihmisrakkauden testamentti. Kirjeissään Seneca etsii keinoja hyveen, viisauden ja onnellisuuden saavuttamiseksi, luonnonmukaisen elämäntavan löytämiseksi ja kuolemanpelon voittamiseksi. Kirjeet Luciliukselle on humanismin ikuinen klassikko, jonka filosofia ja jälkipolville suunnatut elämänohjeet ovat edelleen yhtä ajankohtaisia kuin varhaisen keisariajan Roomassa. Teoksen on suomentanut Antti T. Oikarinen. Lisätietoja.
Reijo Pitkäranta: Fata verborum (Gaudeamus)
Fata verborum tarjoaa hauskaa, mielenkiintoista ja paljolti ennen julkaisematonta tietoa 42 antiikista lähtöisin olevan sanan alkuperästä ja historiasta. Millaisia tarinoita liittyy esimerkiksi sanojen glamour, stetoskooppi, peruna tai galaksi taakse? Teos tarjoaa lukijalle yleissivistystä ja oivalluksia nautittavassa ja helposti lähestyttävässä muodossa. Sen monia pikantteja yksityiskohtia sisältävistä luvuista voi myös ammentaa sopivia aineksia omien puheiden ja kirjoitusten maustamiseen. Lisätietoja.
Fata verborum tarjoaa hauskaa, mielenkiintoista ja paljolti ennen julkaisematonta tietoa 42 antiikista lähtöisin olevan sanan alkuperästä ja historiasta. Millaisia tarinoita liittyy esimerkiksi sanojen glamour, stetoskooppi, peruna tai galaksi taakse? Teos tarjoaa lukijalle yleissivistystä ja oivalluksia nautittavassa ja helposti lähestyttävässä muodossa. Sen monia pikantteja yksityiskohtia sisältävistä luvuista voi myös ammentaa sopivia aineksia omien puheiden ja kirjoitusten maustamiseen. Lisätietoja.
Marke Ahonen: Oopiumia ja ajatusharjoituksia (Gaudeamus)
Oopiumia ja ajatusharjoituksia kertoo antiikin ihmisten suhteesta kehoon, sairauksiin ja kärsimykseen. Marke Ahonen pohtii teoksessaan muun muassa sitä, mitä tiedämme ihmiskehosta, mitä olemme perineet antiikista, mitä ajattelemme antiikin tiedosta nyt ja voimmeko samastua antiikin ihmisten kokemuksiin. Lisätietoja.
Oopiumia ja ajatusharjoituksia kertoo antiikin ihmisten suhteesta kehoon, sairauksiin ja kärsimykseen. Marke Ahonen pohtii teoksessaan muun muassa sitä, mitä tiedämme ihmiskehosta, mitä olemme perineet antiikista, mitä ajattelemme antiikin tiedosta nyt ja voimmeko samastua antiikin ihmisten kokemuksiin. Lisätietoja.
Vergilius: Georgica (Gaudeamus)
Publius Vergilius Maro oli Rooman kansallisrunoilija. Runoelmansa Georgica avulla Vergilius toivoi saavansa ihmiset tiedostamaan italialaisen kasviston ja eläimistön kauneuden ja monimuotoisuuden sekä talonpojan raskaan mutta antoisan työn arvon. Uuteen Georgican laitokseen sisältyvät teoksen runo- ja proosasuomennos, latinankielinen alkuteksti sekä laaja selitysosasto. Neljännen kirjan runosuomennos on Päivö Oksalan, muut runo- ja proosasuomennokset Teivas Oksalan. Johdanto ja selitykset ovat Teivas Oksalan ja Maija-Leena Kallelan. Lisätietoja.
Publius Vergilius Maro oli Rooman kansallisrunoilija. Runoelmansa Georgica avulla Vergilius toivoi saavansa ihmiset tiedostamaan italialaisen kasviston ja eläimistön kauneuden ja monimuotoisuuden sekä talonpojan raskaan mutta antoisan työn arvon. Uuteen Georgican laitokseen sisältyvät teoksen runo- ja proosasuomennos, latinankielinen alkuteksti sekä laaja selitysosasto. Neljännen kirjan runosuomennos on Päivö Oksalan, muut runo- ja proosasuomennokset Teivas Oksalan. Johdanto ja selitykset ovat Teivas Oksalan ja Maija-Leena Kallelan. Lisätietoja.
Maijastina Kahlos: Roomalaiset ja barbaarit (Otava)
Maijastina Kahloksen teos valottaa ikuisia kysymyksiä eri ihmisryhmien yhteiselosta: vainosta ja rauhasta, vihapuheesta ja suvaitsevaisuudesta. Roomalaiset ja barbaarit perustuu uusimpaan kansainväliseen tutkimukseen, jossa on pohdittu roomalaisten ja ei-roomalaisten eli ”barbaarien” suhteita Rooman valtakunnassa. Lisätietoja.
Maijastina Kahloksen teos valottaa ikuisia kysymyksiä eri ihmisryhmien yhteiselosta: vainosta ja rauhasta, vihapuheesta ja suvaitsevaisuudesta. Roomalaiset ja barbaarit perustuu uusimpaan kansainväliseen tutkimukseen, jossa on pohdittu roomalaisten ja ei-roomalaisten eli ”barbaarien” suhteita Rooman valtakunnassa. Lisätietoja.
Plutarkhos: Mielen tyyneydestä (Otava)
Kreikkalaisen filosofin ja elämäkertakirjailijan Plutarkhosin tekstit puhuttelevat nykyihmistä ja tarjoavat oppeja mielentyyneyden saavuttamiseen. Teos on Juhana Torkin suomentama. Lisätietoja.
Kreikkalaisen filosofin ja elämäkertakirjailijan Plutarkhosin tekstit puhuttelevat nykyihmistä ja tarjoavat oppeja mielentyyneyden saavuttamiseen. Teos on Juhana Torkin suomentama. Lisätietoja.
Tuomas Heikkilä & Ilkka Niiniluoto: Humanistisen tutkimuksen arvo – kuusi murrettavaa myyttiä ja neljä uutta avainta (Opuscula Instituti Romani Finlandiae)
Kirja löytyy sähköisenä täältä.
Kirja löytyy sähköisenä täältä.
Arja Karivieri ja Marjo Meriluoto (toim.): Ostia, portti Roomaan (Tampereen museoiden julkaisuja)
Vapriikin Ostia, portti Roomaan -näyttelyn samanniminen julkaisu tuo esiin tuoreinta kansainvälistä Ostia-tutkimusta, ja kertoo, miksi Ostia on viimeistään nyt syytä nostaa ansaitsemalleen paikalle yhtenä kiehtovimmista ja tutkimuksellisesti merkittävimmistä roomalaisista kaupungeista. Julkaisu on ensimmäinen suomenkielinen yleisteos antiikin Ostiasta. Sen kirjoittajina ovat Ostia-tutkimuksen johtavat asiantuntijat Suomesta ja maailmalta. Lisätietoja.
Vapriikin Ostia, portti Roomaan -näyttelyn samanniminen julkaisu tuo esiin tuoreinta kansainvälistä Ostia-tutkimusta, ja kertoo, miksi Ostia on viimeistään nyt syytä nostaa ansaitsemalleen paikalle yhtenä kiehtovimmista ja tutkimuksellisesti merkittävimmistä roomalaisista kaupungeista. Julkaisu on ensimmäinen suomenkielinen yleisteos antiikin Ostiasta. Sen kirjoittajina ovat Ostia-tutkimuksen johtavat asiantuntijat Suomesta ja maailmalta. Lisätietoja.
Marke Ahonen: Lääkärin kirjoituksia sielusta (Basam Books)
Galenos (129-n. 216 jKr.) oli antiikin ajan merkittävin lääkäri ja lääketieteilijä. Galenos - Lääkärin kirjoituksia sielusta on ensimmäinen suomenkielinen tietokirja Galenoksesta. Kirja sisältää valikoiman suomennoksia Galenoksen psykologian alan tutkielmista. Teoksen kirjoittaja ja tekstivalikoiman suomentaja on Marke Ahonen. Lisätietoja.
Galenos (129-n. 216 jKr.) oli antiikin ajan merkittävin lääkäri ja lääketieteilijä. Galenos - Lääkärin kirjoituksia sielusta on ensimmäinen suomenkielinen tietokirja Galenoksesta. Kirja sisältää valikoiman suomennoksia Galenoksen psykologian alan tutkielmista. Teoksen kirjoittaja ja tekstivalikoiman suomentaja on Marke Ahonen. Lisätietoja.
Plinius nuorempi: Kirjeitä keisariajan Roomasta (Gaudeamus)
Plinius nuorempi (n. 63–113) oli roomalainen kirjailija, virkamies ja maaherra. Kirjeitä keisariajan Roomasta sisältää Pliniuksen kirjeitä omaisille, ystäville ja tuttaville sekä kirjeenvaihtoa keisari Trajanuksen kanssa. Kirjeisiin sisältyy myös ainoa säilynyt silminnäkijäkuvaus Vesuviuksen purkauksesta, joka tuhosi Pompejin elokuussa 79. Teoksen on toimittanut ja suomentanut Marja Itkonen-Kaila. Lisätietoja.
Plinius nuorempi (n. 63–113) oli roomalainen kirjailija, virkamies ja maaherra. Kirjeitä keisariajan Roomasta sisältää Pliniuksen kirjeitä omaisille, ystäville ja tuttaville sekä kirjeenvaihtoa keisari Trajanuksen kanssa. Kirjeisiin sisältyy myös ainoa säilynyt silminnäkijäkuvaus Vesuviuksen purkauksesta, joka tuhosi Pompejin elokuussa 79. Teoksen on toimittanut ja suomentanut Marja Itkonen-Kaila. Lisätietoja.
Erja Salmenkivi: Papyrusten aika (Teos)
Papyrusten aika avaa lukijalle tien maailmaan, jossa papyrus oli keskeinen kirjoitusmateriaali, ja maailmaan, jossa papyruksia tulkitaan ja tutkitaan. Kirjaan on koottu ja suomennettu myös runsaasti näytteitä alkuperäisistä kreikankielisistä teksteistä. Metodiikkaa koskevan osuuden johdosta se toimii myös suomenkielisenä johdatuksena papyrologian oppialaan. Lisätietoja.
Papyrusten aika avaa lukijalle tien maailmaan, jossa papyrus oli keskeinen kirjoitusmateriaali, ja maailmaan, jossa papyruksia tulkitaan ja tutkitaan. Kirjaan on koottu ja suomennettu myös runsaasti näytteitä alkuperäisistä kreikankielisistä teksteistä. Metodiikkaa koskevan osuuden johdosta se toimii myös suomenkielisenä johdatuksena papyrologian oppialaan. Lisätietoja.