|
|
|
KIRJAUUTUUS! Titus Livius: Hannibalin sota. Kohtalon iskuja. — Ab urbe condita XXVII (Basam Books 2026) Käänt. Maija-Leena Kallela, Ylermi Luttinen Karthagolaiset ovat hyökänneet Italiaan aikoen alistaa Rooman valtaansa, ja vuonna 218 eaa. alkanutta sotaa on kestänyt jo kahdeksan vuotta. Hannibal itse on edennyt Etelä-Italiaan, hävittää edetessään maaseutua ja on jatkuvana uhkana alueen kaupungeille. Italian lisäksi sotaa käydään kiivaasti Hispaniassa, missä Karthagon joukkoja johtavat Hannibalin tarmokkaat veljet Magon ja Hasdrubal. Vaikka puunilaissodan ensimmäisinä sotavuosina valtakunnanlaajuinen yhtenäisyyden tunne ja yhteisvastuun halu ovat vain voimistuneet, pitkittyneelle sodalle tyypillisiä ongelmia alkaa ilmaantua: osa Latiumin heimoista kieltäytyy osallistumasta sotaponnistuksiin, ja Syrakusan takaisin roomalaisille voittaneen sotapäällikkö Marcelluksen kuolema ilkeän väijytyksen seurauksena on omiaan vain pahentamaan tilannetta. Kansa tarvitsee vahvistusta uskolleen voiton mahdollisuuteen. Onneksi Hispanian sotanäyttämöllä asiat kehittyvät toiveikkaaseen suuntaan. Karthagolaisten hallintokaupungin Carthago Novan (nyk. Cartagena) vallannut nuori Publius Cornelius Scipio kasvattaa voittojaan kukistamalla Hasdrubalin, joka kuitenkin pääsee pakenemaan ja purjehtii Italiaan veljensä Hannibalin avuksi. Siellä hänen menestymistoiveensa romahtavat: roomalaiset surmaavat hänet Metaurusjoella ja toimittavat hänen irti hakatun päänsä järkyttyneelle Hannibalille. Koska hyökkäyssota on käynyt tutuksi myös meidän aikamme ihmisille, voimme samaistua Hannibalin sodan aikaisten roomalaisten tuntoihin. Sodan ongelmatiikka on inhimilliseltä kannalta loppujen lopuksi varsin samanlaista. |
|
Esitelmätilaisuus 2/2026: Latinan kielen historiaa varhaiskeskiaikaisista pergamenttiasiakirjoista Arcanum, seminaarihuone A112, tiistaina 14.4.2026 klo 17.00 Apulaisprofessori Timo Korkiakangas (Helsingin yliopisto) esitelmöi 700–800-lukujen latinankielisistä asiakirjoista kielentutkimuksen lähteenä. Mitä nämä pergamentille kirjoitetut dokumentit oikein ovat? Missä niitä on säilynyt? Mitä ne voivat kertoa latinan kielen myöhemmistä vaiheista? Varhaiskeskiajalla puhuttu latina oli etääntynyt kauas kirjoitetusta latinasta, mutta kirjoituksessa pyrittiin edelleen noudattamaan klassisen latinan kielioppia. Siksi puhutun latinan kehitystä on vaikea tutkia kirjoitusten pohjalta. Asiakirjoja kirjoitti kuitenkin iso joukko kirjureita, joiden kirjallisen latinan taito vaihteli. Heidän tuottamistaan asiakirjoista onkin tunnistettavissa ilmiöitä, joiden voidaan päätellä olevan heidän romaanista kielimuotoa lähellä olevan äidinkielensä vaikutusta. Esitelmä järjestetään tiistaina 14.4. klo 17.00 Turun yliopistolla, Arcanumissa, seminaarihuoneessa A112. Tilaisuutta voi seurata myös etänä. Katso tarkemmat tiedot tulevista tapahtumista. Tervetuloa! Kuvat: Etualalla: Wikimedia Commons. Kuva käsikirjoituksesta Passionary of Weissenau (Weißenauer Passionale), Cod. Bodmer 127, fol. 2r. Taustalla: Timo Korkiakangas. Chartae Latinae Antiquiores, vol. 37, doc. 1071, a cura di Paola Supino Martini (1991). |
|
Esitelmätilaisuus 1/2026: Noitien kääntämisestä: Latinan vaikutus englanninkieliseen noitasanastoon varhaiskeskiajan Englannissa
Arcanum, seminaarihuone A112, keskiviikkona 4.3.2026 klo 18.00 Väitöskirjatutkija FM Ida Meerto (Turun yliopisto) käsittelee esitelmässään muinaisenglannin (n. 450–1100 jaa.) ja latinan noitaa tai muuta magian harjoittajaa merkitsevien sanojen suhdetta. Väitöskirjassaan Meerto tutkii 27 erilaista muinaisenglannin magian harjoittajaa merkitsevää sanaa selvittääkseen mihin niin montaa sanaa on tarvittu. Yksi selitys voi löytyä tekstien lähteistä; Monet muinaisenglantilaiset tekstit ovat käännöksiä latinankielisistä teksteistä tai käyttävät niitä lähteinään. Esitelmässä Meerto pohtii millaisia latinan sanoja muinaisenglantilaiset sanat kääntävät, ovatko käännökset johdonmukaisia ja mitä latinan sanat voivat kertoa muinaisenglantilaisten sanojen merkityseroista. Esitelmä järjestetään keskiviikkona 4.3. klo 18.00 Turun yliopistolla, Arcanumissa, seminaarihuoneessa A112. Tilaisuutta voi seurata myös etänä. Katso tarkemmat tiedot tulevista tapahtumista. Ennen esitelmää pidetään Paideian kevätkokous samassa tilassa klo 17.30. Jäsenet, tervetuloa! Kuva: Wikimedia Commons. |
|
Esitelmätilaisuus 3/2025: Puita ja papyruksia. Miten tutkia antiikin kreikan kielellistä vaihtelua ja muutosta?
Arcanum, seminaarihuone A112, torstaina 27.11.2025 klo 18.00 Professori Marja Vierros (Helsingin yliopisto) kertoo antiikin kielten tutkimuksesta omien projektiensa valossa. Hänen aineistonsa koostuu pääosin kreikaksi kirjoitetuista papyrusteksteistä, joita on säilynyt runsaasti monikulttuurisesta Egyptistä hellenistiseltä ja roomalaiselta ajalta. Esitelmässä pohditaan myös, onko tarpeellista osata ja tutkia kieliä, joita ei enää puhuta. Esitelmä järjestetään torstaina 27.11. klo 18.00 Turun yliopistolla Arcanumissa, seminaarihuoneessa A112. Tilaisuutta voi seurata myös etänä. Katso tarkemmat tiedot tapahtumista. Ennen esitelmää pidetään Paideian syyskokous samassa tilassa klo 17.30. Jäsenet, tervetuloa! |
|
KIRJAUUTUUS: Gaius Julius Caesar : Rooman diktaattorin monet kasvot (Gaudeamus 2025)
Maria Jokela & Joonas Vanhala (toim.) Antiikin tunnetuin roomalainen, Gaius Julius Caesar, herättää vahvoja ja ristiriitaisiakin mielikuvia. Hän oli tyranni ja vallananastaja, maineikas sotapäällikkö ja Rooman valtakunnan nerokas suuruuden luoja – mutta myös kiinnostava persoona kaikkine vikoineen ja haavoittuvuuksineen. Hänen poikkeuksellinen jälkivaikutuksensa näkyy meidän aikanamme edelleen. Gaius Julius Caesar matkaa kuohuvalle ensimmäiselle vuosisadalle ennen ajanlaskumme alkua. Se tutustuttaa päähenkilöönsä ihmisenä, jumalten suosikkina, julmana diktaattorina, älykkäänä strategina, kirjailijana ja rakastajana. Samalla tarkastellaan laajemmin aikakauden roomalaista yhteiskuntaa, kulttuuria ja arkista elämää sekä Caesarin merkitystä myöhempinä vuosisatoina. Teos tuo esiin murroksen, kun valtarakenteet ja arvot alkoivat muuttua tasavallan ajan lopun Roomassa. Kuvatessaan Caesarin välityksellä roomalaisten populistipoliitikkojen nousua, kärjistyvää poliittista vastakkainasettelua ja sotaisaa propagandaa se luo hätkähdyttäviäkin yhtymäkohtia nykypäivään. |
|
Antiikintutkimuksen iltapäivä: Gaius Julius Caesar – Antiikin tunnetuin roomalainen
Turun kaupunginkirjasto, Pääkirjasto, Studio, perjantaina 10.10.2025 klo 17–19 Paideia ry:n antiikintutkimuksen iltapäivä keskittyy tänä vuonna Caesariin, joka tunnetaan antiikin Rooman diktaattorina ja menestyksekkäänä sotapäällikkönä. Hän vaikutti poikkeuksellisella tavalla roomalaiseen yhteiskuntaan ja jätti jälkensä myös myöhempään länsimaiseen kulttuuriin. Tapahtumassa esitellään ajankohtaista Caesariin liittyvää suomalaista tutkimusta. Puhujat: Dos. Marke Ahonen, FM Maria Jokela ja FM Niko Suominen. Lisätietoja tapahtumasta tällä sivulla. |
|
KIRJAUUTUUS: Aristofanes (Teos 2025)
Tua Korhonen & Vesa Vahtikari (toim.) Aristofanes (n.446–n.386 eaa.) oli kreikkalainen komediakirjailija, jonka yksitoista meille kokonaisina säilynyttä näytelmää ovat varsinainen aarreaitta. Niistä ovat ammentaneet innoitustaan lukuisat eri aikoina eläneet kirjailijat. Aristofanesta pidetään vanhan komedian merkittävimpänä edustajana. Teoksen Antiikin draamat -sarjan seuraavana niteenä Aristofanes sisältää suomennokset näytelmistä Akharnalaiset, Ratsuritarit, Ampiaiset, Rauha, Naisten kansankokous ja Rikkaus. Niitä ei ole aiemmin suomennettu. Työryhmä: Maarit Kaimio: Rauha, Liisa Kaski: Rikkaus, Tua Korhonen: Ratsuritarit, Tommi Nuopponen: Ampiaiset, Erkki Sironen: Naisten kansankokous, Vesa Vahtikari: Akharnalaiset. |
|
KIRJAUUTUUS: Latinan kielen historia: Historia Linguae Latinae (Gaudeamus 2025)
Martti Leiwo & Minna Seppänen (toim.) Latinan kielen historia etenee latinan alkuajoista nykypäivään: se alkaa Rooman tasavallan ajan arkaaisesta ja klassisesta latinasta ja päätyy myöhäisantiikin, keskiajan, renessanssin ja varhaisen uuden ajan kautta nykyiseen uuslatinaan ja latinaan tieteen kielenä. Samalla teos käsittelee latinan muuttumista äidinkielestä oppineiden kieleksi, latinankielistä runoutta, piirtokirjoitusten latinaa, latinan monikulttuurisuutta sekä latinan suhdetta muihin kieliin. Näin esille nousevat myös yksityisen ihmisen arkipäivään ja tunteisiin liittyvät asiat. Latinan kielen historia on aarreaitta kaikille latinasta ja kielten historiasta kiinnostuneille, ja se tarjoaa antoisaa luettavaa aiheeseen enemmänkin perehtyneille. Teosta voidaan käyttää myös käsikirjana, josta voi poimia itselle tärkeät ja kiinnostavat asiat. |
|
KIRJAUUTUUS: Kleopatra - Viimeisen faaraon myytti (Gaudeamus 2025)
Jaakkojuhani Peltonen Kleopatra on yksi maailman tunnetuimmista ja samalla mystisimmistä historiallisista henkilöistä. Hän on kiehtova yhdistelmä valtaa, kauneutta ja strategista nerokkuutta, ja hänet on usein kuvattu juonikkaana ja nautintoihin antautuvana viettelijättärenä. Kahden vuosituhannen kuluessa hänestä on muotoutunut myös vahvan ja itsevarman naisen arkkityyppi, joka ei alistu objektiksi miesten hallinnoimassa maailmassa. Kuinka paljon jälkimaailman vaalimilla mielikuvilla on ollut pohjaa suhteessa todelliseen Egyptin valtiattareen? Kleopatra – viimeisen faaraon myytti kertoo uusimman tietämyksen valossa, millainen oli Egyptin kuningatar Kleopatra VII:n (69–30 eaa.) elämä ja miten hän vaikutti Rooman valtakunnan politiikkaan ja Egyptin kohtaloon. Se selvittää, millä tavoin hänen tarinansa on inspiroinut ihmisiä antiikista nykyaikaan ja kuinka hänet on esitetty taiteessa ja populaarikulttuurissa. Näin Kleopatran hahmo toisaalta avaa antiikin maailman arvoituksia mutta tarjoaa myös ikkunan naisen asemaan, sukupuolirooleihin ja identiteetteihin eri aikojen yhteiskunnissa. |
|
Arcanum, seminaarihuone A112, torstaina 24.4.2025 klo 18.00
Paideian kevään toisessa esitelmätilaisuudessa dosentti Timo Sironen (Oulun yliopisto) esitelmöi Olof Hermelinistä ja hänen latinankielisistä kaupunkielegioistaan. Hermelinin kaupunkielegioihin sisältyy runoja myös Suomen, Karjalan ja Inkerinmaan kaupungeista.
|
|
Esitelmätilaisuus 1/2025: Miten tutkia kirjahistoriaa? – Flavio Biondon (1392–1463) Decades-teoksen säilyneet käsikirjoitukset
Arcanum, seminaarihuone A112, torstaina 13.3.2025 klo 18.00 Paideian vuoden ensimmäisessä esitelmässä sukelletaan kirjahistorian maailmaan.
Väitöskirjatutkija Taneli Puputti (JYU) käsittelee esitelmässään kirjahistorian tutkimisen lähtökohtia oman tutkimusaiheensa kautta. Hänen väitöstyönsä käsittelee renessanssihumanisti Flavio Biondon (1392–1463) Decades-teoksen säilyneitä käsikirjoituksia ja niiden lukijoita 1400- ja 1500-luvuilla. Biondo itse väittää jatkaneensa antiikin historiankirjoituksen traditiota, joka oli katkennut myöhäisantiikin jälkeen. Decadesissa keskeisenä painottuu jatkumo antiikista 1400-luvulle, joka lukuisista muutoksista huolimatta oli Biondon mielestä havaittavissa. Jatkumoa antiikin Rooman keisarikunnasta edustavat pääasiassa paavit ja karolinginen sekä Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta. Teos on yhtäältä humanistilatinalla lähdekriittisesti laadittu historiateos, toisaalta paavin asemaa legitimoiva propagandateksti ja lisäksi maallisia hallitsijoita oikeisiin toimintatapoihin ohjaava pedagoginen opas. Teoksen lukijoiden tekemät reunahuomautukset valottavat syitä siihen, miksi se kiinnosti aikalaisia. |
|
KIRJAUUTUUS: Antiikki ja me: Miksi antiikintutkimusta tarvitaan (Gaudeamus 2024)
Marke Ahonen, Mika Perälä & Ville Vuolanto (toim.) Antiikin perintö on olennainen osa eurooppalaista sivistystä ja identiteettiä. Se on läsnä kielissä ja kulttuurissa, tieteissä ja taiteissa, arvoissa ja ajattelumalleissa sekä yhteiskunnan rakenteissa. Monitieteinen antiikintutkimus on tarpeen, jotta ymmärrämme muinaisten kreikkalaisten ja roomalaisten vaikutuksen arjessamme sekä osaamme tuottaa kriittistä tietoa ja vaihtoehtoisia tulevaisuudenkuvia. Antiikki ja me esittelee suomalaista antiikintutkimusta, joka on vireää, korkeatasoista ja kansainvälisesti tunnustettua. Esillä ovat niin elävät kuolleet kielet, antiikin ajatusten pitkät jäljet kuin kirjallisuuden tosiklassikot. Teos selvittää, mitä tiedetään naisista antiikin ajan filosofiassa ja uskonnoissa ja millainen suhde roomalaisilla oli luontoon. Siinä tarkastellaan myös antiikin ihmiskäsityksiä, tragedian olemusta, runoutta mielihyvän ja tyydytyksen lähteenä sekä antiikin kirjallisuuden kääntämistä matkana outoon. Entä oliko antiikin lääketieteestä mihinkään, ja miten ankat liittyvät roomalaiseen oikeuteen? |
|
Esitelmätilaisuus 3/2024: Keisarin valta naisten käsissä? Messalina ja Agrippina minor roomalaisessa historiakuvassa
Arcanum, seminaarihuone A112, torstaina 21.11.2024 klo 17.30 Hänninen pohtii esitelmässään, miten historiankirjoituksessa on mahdollista tavoittaa todellisia naisia stereotypioiden takana. Hän käyttää esimerkkinä kahta suvun merkittävää naista, Messalinaa ja Agrippina nuorempaa, jotka olivat keisari Claudiuksen vaimoja. Esitelmä järjestetään torstaina 21.11. klo 17.30 Turun yliopistolla Arcanumissa, seminaarihuoneessa A112. Tilaisuutta voi seurata myös etänä. Katso tarkemmat tiedot tapahtumista. Ennen esitelmää pidetään Paideian syyskokous samassa tilassa klo 17.00. Jäsenet, tervetuloa! |
|
Antiikintutkimuksen iltapäivä – Antiikin jäljet Suomessa
Turun kaupunginkirjasto, Pääkirjasto, Studio, perjantaina 27.9.2024 klo 17–19 Paideia ry:n antiikintutkimuksen iltapäivän teemana on tänä vuonna, miten kreikkalais-roomalaisen antiikin vaikutus yhä näkyy Suomessa ja Turussa. Asiantuntijavieraamme Turun yliopistosta ja Aalto-yliopistosta tuovat esitelmissään esille, miten antiikki ja latinan kieli ovat läsnä turkulaisessa kaupunkimaisemassa ja Suomesta tehdyissä arkeologisissa esinelöydöissä. Puhujat: FM Ilari Aalto, apulaisprofessori Panu Savolainen, FT Jaana Vaahtera ja professori Jyri Vaahtera. |
|
Esitelmätilaisuus 2/2024: Miten muutoksia Raamatun tekstihistoriassa tutkitaan tieteellisesti?
Arcanum, seminaarihuone A112, torstaina 18.4.2024 klo 18.00 TT Ville Mäkipelto käsittelee esitelmässään Raamatun varhaisimpia käsikirjoituksia ja kertoo, mitä niiden välillä havaittavat erot kertovat Raamattuun päätyneiden tekstien läpikäymistä muutoksista. Esitelmä kumpuaa akateemisesta tekstikriittisestä tutkimuksesta, jota Mäkipelto on popularisoinut yhdessä Paavo Huotarin kanssa teoksessaan Sensuroitu - Raamatun muutosten vaiettu historia (Otava, 2023). Esitelmä järjestetään torstaina 18.4. klo 18.00 Turun yliopistolla Arcanumissa, seminaarihuoneessa A112. Tilaisuutta voi seurata myös etänä. Katso tarkemmat tiedot tapahtumista. |
|
Esitelmätilaisuus 1/2024: Mikä Plautuksen komedioissa on niin hauskaa?
Arcanum, seminaarihuone A112, keskiviikkona 20.3.2024 klo 18.00 Plautuksen komediat olivat antiikin Roomassa yleisön suosikkeja satojen vuosien ajan, ja myös uudella ajalla Plautus on ollut jäljittelyn kohde ja esikuva satojen vuosien ajan. FM Arto Kivimäki kertoo Plautuksen komedioiden maailmasta, vaikutuksesta ja suomentamisesta. Esitelmä järjestetään keskiviikkona 20.3. klo 18.00 Turun yliopistolla Arcanumissa, seminaarihuoneessa A112. Tilaisuutta voi seurata myös etänä. Katso tarkemmat tiedot tapahtumista. Ennen esitelmää pidetään Paideian vuosikokous seminaarihuoneessa A113 klo 17.00. Jäsenet, tervetuloa! |
|
KIRJAUUTUUS: Marja-Leena Hänninen: Naisia vallan kulisseissa (Otava 2024)
Jännittävä tietokirja merkittävistä naisista ja heidän vaikutuskeinoistaan keisarivallan liepeillä. Muinaisen Rooman ensimmäisten keisarien äidit, vaimot, sisaret ja tyttäret olivat valtapelien toimijoita. Kunnianhimoisimmat ja lahjakkaimmat heistä vaikuttivat tapahtumien kulkuun. Keisariperheen naiset joutuivat aina myös alttiiksi julkisuuden katseelle, ja joskus tämä koitui heidän kohtalokseen. Huhuista kehittyi tarinoita, jotka kasvoivat myyttisiin mittoihin. Kirja keskittyy Julius-Claudiusten, Rooman ensimmäisen keisaridynastian, hovielämään juonitteluineen. Sen kuvaamat naiskohtalot ovat kiehtovia, jopa hätkähdyttäviä ja usein traagisia. Nämä naiset jättivät jälkensä historiaan. |
KIRJAUUTUUS: Maijastina Kahlos: Taikakirja (Otava)
Tunnetun antiikintutkijan kiehtova aikamatka magian syntysijoille. Miksi pöllö on velhojen lemmikki? Mistä ihmissusi- ja vampyyritarinat tulevat? Magia, noidat ja velhot sijoittuvat fantasian maailmassa usein näennäiseen keskiaikaan. Todellisuudessa monet niitä koskevat käsityksemme periytyvät jo kreikkalais-roomalaisesta antiikista. Huikea kulttuurihistoriallinen teos palauttaa magian antiikkiin, jolloin loitsut, kiroukset, rohdot, ennustukset ja parantajat olivat arkipäivää. Toisaalta noitia pelättiin ja vahingollinen magia oli ankarasti kielletty.
Lisätietoja teoksesta löydät täältä.
Tunnetun antiikintutkijan kiehtova aikamatka magian syntysijoille. Miksi pöllö on velhojen lemmikki? Mistä ihmissusi- ja vampyyritarinat tulevat? Magia, noidat ja velhot sijoittuvat fantasian maailmassa usein näennäiseen keskiaikaan. Todellisuudessa monet niitä koskevat käsityksemme periytyvät jo kreikkalais-roomalaisesta antiikista. Huikea kulttuurihistoriallinen teos palauttaa magian antiikkiin, jolloin loitsut, kiroukset, rohdot, ennustukset ja parantajat olivat arkipäivää. Toisaalta noitia pelättiin ja vahingollinen magia oli ankarasti kielletty.
Lisätietoja teoksesta löydät täältä.
Julius noster -seminaari 8.9.2023
Turun yliopistolla järjestetään kaikille avoin Julius noster -seminaari perjantaina 8.9. Tilaisuuden järjestää yliopiston klassillisten kielten ja antiikin kulttuurin oppiaine. Seminaari pidetään Arcanum-rakennuksen (Arcanuminkuja 1) seminaaritilassa A112. Tässä vielä seminaarin aikataulu:
10.15 prof. Jyri Vaahtera: Caesarin tie papista jumalaksi
10.45 FM, TM Joonas Vanhala: Naistenmies ja miestennainen: huhujen ja herjausten Caesar
11.15 dos. Antti Lampinen (Zoom): Caesar propagandistina: etnografinen näkökulma
11.45 Lounas (omakustanteinen)
12.45 FT Jaana Vaahtera: Caesar filologina ja filologien Caesar
13.15 FT Reko Tikka: Mikä on heitetty? Eli mitä Caesar sanoi ennen Rubikonin ylittämistä ja mitä hän sillä tarkoitti
13.45 Kahvi
14.15 FM Maria Jokela: Verta, hikeä ja kilpavarustelua. Caesar meritaisteluspektaakkelien aloittajana
14.45 FT Minna Seppänen: Suomenkielinen Caesar
15.15 Jaloittelutauko
15.30 FM Veli-Matti Rissanen: Caesar kirjeenkirjoittajana
16.00 Loppusanat
Turun yliopistolla järjestetään kaikille avoin Julius noster -seminaari perjantaina 8.9. Tilaisuuden järjestää yliopiston klassillisten kielten ja antiikin kulttuurin oppiaine. Seminaari pidetään Arcanum-rakennuksen (Arcanuminkuja 1) seminaaritilassa A112. Tässä vielä seminaarin aikataulu:
10.15 prof. Jyri Vaahtera: Caesarin tie papista jumalaksi
10.45 FM, TM Joonas Vanhala: Naistenmies ja miestennainen: huhujen ja herjausten Caesar
11.15 dos. Antti Lampinen (Zoom): Caesar propagandistina: etnografinen näkökulma
11.45 Lounas (omakustanteinen)
12.45 FT Jaana Vaahtera: Caesar filologina ja filologien Caesar
13.15 FT Reko Tikka: Mikä on heitetty? Eli mitä Caesar sanoi ennen Rubikonin ylittämistä ja mitä hän sillä tarkoitti
13.45 Kahvi
14.15 FM Maria Jokela: Verta, hikeä ja kilpavarustelua. Caesar meritaisteluspektaakkelien aloittajana
14.45 FT Minna Seppänen: Suomenkielinen Caesar
15.15 Jaloittelutauko
15.30 FM Veli-Matti Rissanen: Caesar kirjeenkirjoittajana
16.00 Loppusanat
Antiikkiaiheisia podcasteja
Podcast-maailmassa on monia julkaisijoita, jotka keskittyvät antiikkiin ja vanhoihin aikoihin. Näistä suomenkielisiä esimerkkejä ovat Tampereen yliopistossa Triviumin toimittama Tiedettä ja sirkushuveja sekä tutkija Maijastina Kahloksen Antiikki nyt! -podcast. Lisäksi Ylen Tiedeykkönen käsittelee antiikkia 3.3.2023 julkaistussa jaksossaan "Mitä antiikin roomalaiset ajattelivat luonnosta - nautintoa vai hyötyä?"
Podcast-maailmassa on monia julkaisijoita, jotka keskittyvät antiikkiin ja vanhoihin aikoihin. Näistä suomenkielisiä esimerkkejä ovat Tampereen yliopistossa Triviumin toimittama Tiedettä ja sirkushuveja sekä tutkija Maijastina Kahloksen Antiikki nyt! -podcast. Lisäksi Ylen Tiedeykkönen käsittelee antiikkia 3.3.2023 julkaistussa jaksossaan "Mitä antiikin roomalaiset ajattelivat luonnosta - nautintoa vai hyötyä?"
Kirjoituksia klassillisten kielten asemasta Suomessa ja Turun yliopiston budjettiriihestä
Viime aikoina Turun yliopiston säästötoimet ovat herättäneet huomiota ja luoneet keskustelua mediassa. On puhuttu muun muassa etnologian ja klassillisten kielten ja antiikin kulttuurin professuurien lakkauttamisesta. Aiheesta on kirjoitettu myös lehdissä. Voit lukea Turun Sanomien ja Helsingin Sanomien jutut aiheesta.
Viime aikoina Turun yliopiston säästötoimet ovat herättäneet huomiota ja luoneet keskustelua mediassa. On puhuttu muun muassa etnologian ja klassillisten kielten ja antiikin kulttuurin professuurien lakkauttamisesta. Aiheesta on kirjoitettu myös lehdissä. Voit lukea Turun Sanomien ja Helsingin Sanomien jutut aiheesta.
Tutustu uuteen Paideian historiaa -sivustoon!
Paideian 60v-vuosijuhlien aikana puheenjohtaja Joonas Vanhala piti Paideian historiasta esitelmän, jota varten hän oli käynyt läpi yhdistyksen vanhoja dokumentteja. Esitelmän materiaali on nyt koottu kotisivuillemme ja voit lukea täältä Paideian historian mielenkiintoisista yksityiskohdista.
Paideian 60v-vuosijuhlien aikana puheenjohtaja Joonas Vanhala piti Paideian historiasta esitelmän, jota varten hän oli käynyt läpi yhdistyksen vanhoja dokumentteja. Esitelmän materiaali on nyt koottu kotisivuillemme ja voit lukea täältä Paideian historian mielenkiintoisista yksityiskohdista.
"Turun klassillinen yhdistys, Paideia 60 vuotta – esitelmät edelleen keskeinen osa toimintaa"
Perjantaina 7.10.2022 FM Veli-Matti Rissasen alio-kirjoitus "Turun klassillinen yhdistys, Paideia 60 vuotta – esitelmät edelleen keskeinen osa toimintaa" julkaistiin Turun Sanomissa. Sen käsittelee yhdistyksen historiaa ja sen välittäjän roolia antiikintutkimuksen ja klassillisen sivistyksen ja kansalaisten välillä. Voit lukea jutun täältä.
Perjantaina 7.10.2022 FM Veli-Matti Rissasen alio-kirjoitus "Turun klassillinen yhdistys, Paideia 60 vuotta – esitelmät edelleen keskeinen osa toimintaa" julkaistiin Turun Sanomissa. Sen käsittelee yhdistyksen historiaa ja sen välittäjän roolia antiikintutkimuksen ja klassillisen sivistyksen ja kansalaisten välillä. Voit lukea jutun täältä.
Turun Sanomat: Sotia on aina pyritty oikeuttamaan eri tavoin
"Niin kauan kuin sotia on ollut, niitä on myös pyritty oikeuttamaan eri tavoin, koska sodan aloittaminen ei ole useinkaan ollut ongelmatonta. Egyptin faaraoiden ajoista lähtien sotaa on perusteltu oikeutetuksi valtion eri intressiryhmien edustajille ja kansalle esimerkiksi uskonnollisin syin, vihollista demonisoimalla ja hyvitysvaatimuksella."
Voit lukea KT Matti Tanelin ja FM Veli-Matti Rissasen koko jutun oikeutetusta sodasta täältä.
"Niin kauan kuin sotia on ollut, niitä on myös pyritty oikeuttamaan eri tavoin, koska sodan aloittaminen ei ole useinkaan ollut ongelmatonta. Egyptin faaraoiden ajoista lähtien sotaa on perusteltu oikeutetuksi valtion eri intressiryhmien edustajille ja kansalle esimerkiksi uskonnollisin syin, vihollista demonisoimalla ja hyvitysvaatimuksella."
Voit lukea KT Matti Tanelin ja FM Veli-Matti Rissasen koko jutun oikeutetusta sodasta täältä.
Latinan laajan oppimäärän koe on mahdollista suorittaa viimeistä kertaa kevään 2025 ylioppilaskirjoituksissa
Lue Helsingin Sanomien juttu vuoden 2022 ylioppilaskirjoitusten pienistä kielistä ja kielten opiskelun tilanteesta täältä.
Lue Helsingin Sanomien juttu vuoden 2022 ylioppilaskirjoitusten pienistä kielistä ja kielten opiskelun tilanteesta täältä.
Fenestra Finnorum: Rajaseutujen ihmiset antiikin roomalaisten ja kreikkalaisten silmin
Lue Juha Isotalon mielenkiintoinen kirjoitus, jossa hän kertoo historiankirjoittaja Herodotoksesta ja maantieteilijä Pomponius Melasta ja siitä, kuinka he kuvasivat kaukaisia skyyttejä ja muita puolimyyttisiä kansoja. Voit lukea artikkeli täältä.
Lue Juha Isotalon mielenkiintoinen kirjoitus, jossa hän kertoo historiankirjoittaja Herodotoksesta ja maantieteilijä Pomponius Melasta ja siitä, kuinka he kuvasivat kaukaisia skyyttejä ja muita puolimyyttisiä kansoja. Voit lukea artikkeli täältä.
KLASSILLISTEN KIELTEN JA ANTIIKIN KULTTUURIN OPISKELIJOIDEN KANNANOTTO SAPFO-ESSEESEEN
Turun yliopiston klassillisten kielten ja antiikin kulttuurin opiskelijat kirjoittivat kannanoton Tylkkärissä (1/2022) julkaistuun Sapfo-esseeseen. Voit lukea opiskelijoiden kannanoton täältä.
Turun yliopiston klassillisten kielten ja antiikin kulttuurin opiskelijat kirjoittivat kannanoton Tylkkärissä (1/2022) julkaistuun Sapfo-esseeseen. Voit lukea opiskelijoiden kannanoton täältä.
MECHTILD VON HACKEBORNIN ILMESTYKSET JA NIIDEN KÄÄNNÖKSET RUOTSIKSI
Turun yliopiston pohjoismaisten kielten tutkijatohtori Mikko Kauko on tutkinut Jöns Budden (1437 - n. 1491) tekemiä ruotsinnoksia 1200-luvulla eläneen mystikko Mechtild von Hackebornin latinankielisistä ilmestysteksteistä. Budden käännös von Hackebornin ilmestysteksteistä on vuodelta 1469 ja se sisältää paljon mielenkiintoisia yksityiskohtia, kuten käännöstyön haasteita ja marginaaleihin kirjoitettuja kristillisiä sitaatteja. Voit lukea Kaukon tekstin täältä.
Turun yliopiston pohjoismaisten kielten tutkijatohtori Mikko Kauko on tutkinut Jöns Budden (1437 - n. 1491) tekemiä ruotsinnoksia 1200-luvulla eläneen mystikko Mechtild von Hackebornin latinankielisistä ilmestysteksteistä. Budden käännös von Hackebornin ilmestysteksteistä on vuodelta 1469 ja se sisältää paljon mielenkiintoisia yksityiskohtia, kuten käännöstyön haasteita ja marginaaleihin kirjoitettuja kristillisiä sitaatteja. Voit lukea Kaukon tekstin täältä.
ELÄMÄÄ ANTIIKIN ROOMASSA -VERKKOKURSSI
Suomen Rooman-instituutin ja Ixir-verkkokurssit Oy:n toteuttamalla Elämää antiikin Roomassa-verkkokurssilla opit antiikin roomalaisten elämästä – arjesta ja juhlasta – sekä siitä, minkälaiset asiat ihmisten elämään vaikuttivat. Pääset myös tutustumaan lähteisiin ja menetelmiin, joiden avulla tutkijat ovat ratkoneet antiikin Rooman historian arvoituksia.
Kurssi on suunnattu historiasta kiinnostuneille lukiolaisille ja kaikille muille antiikin Roomasta kiinnostuneille. Se on ilmainen eikä vaadi taustatietoja. Kurssin voi suorittaa itsenäisesti tietokoneella ja mobiililaitteella. Suorittaminen vie kokonaisuudessaan noin 4–6 tuntia.
Kurssi on pysyvästi saatavissa instituutin verkkosivujen kautta, ja sen voi suorittaa koska vain. Kaikkien kurssin viimeistään 14.12.2021 suorittaneiden kesken arvotaan kirjapalkintoina 10 kappaletta Villa Lante al Gianicolo 1518-2018 -valokuvakirjaa ja 10 kappaletta Ostia, portti Roomaan -kirjaa. Lisätietoja kurssista.
Suomen Rooman-instituutin ja Ixir-verkkokurssit Oy:n toteuttamalla Elämää antiikin Roomassa-verkkokurssilla opit antiikin roomalaisten elämästä – arjesta ja juhlasta – sekä siitä, minkälaiset asiat ihmisten elämään vaikuttivat. Pääset myös tutustumaan lähteisiin ja menetelmiin, joiden avulla tutkijat ovat ratkoneet antiikin Rooman historian arvoituksia.
Kurssi on suunnattu historiasta kiinnostuneille lukiolaisille ja kaikille muille antiikin Roomasta kiinnostuneille. Se on ilmainen eikä vaadi taustatietoja. Kurssin voi suorittaa itsenäisesti tietokoneella ja mobiililaitteella. Suorittaminen vie kokonaisuudessaan noin 4–6 tuntia.
Kurssi on pysyvästi saatavissa instituutin verkkosivujen kautta, ja sen voi suorittaa koska vain. Kaikkien kurssin viimeistään 14.12.2021 suorittaneiden kesken arvotaan kirjapalkintoina 10 kappaletta Villa Lante al Gianicolo 1518-2018 -valokuvakirjaa ja 10 kappaletta Ostia, portti Roomaan -kirjaa. Lisätietoja kurssista.
